Sijaisen selviytymispakki

Sijaisopettaja – sähköä luokkaan

nina-opeko 06.10.2009 11:57:59

Sijaisopettaja – sähköä luokkaan

Sijaisen selviytymispakki -tv-sarjan 3. ohjelmassa tuodaan esille, että kun luokkaan tulee sijaisopettaja, luokka "sähköistyy". Mitä tämä mielestäsi tarkoittaa? Miten sijainen voi hyödyntää tuota "sähköistymistä"?!

Lainaa

Kommentit

Vierailija 11.10.2009 12:01:52

sijaiset joskus täysin tumpeloita

Miksi valitaan täysin ammattitaidottomia sijaisia, esim koulunkäyntiavustaja nostetaan sijaiseksi?? Tai jonkun muun ammattiryhmän edustaja, vain siksi että sattuu olemaan jonkun lähipiiristä ja vailla työtäkö??
Se todella saa luokan villiksi, kun tietävät että sijainen ei ole oikea opettaja. Toisaalta tämä epäpätevien opettajien käyttäminen lisää huolettavasti perusopetuksen huononemista ja opettajien ammattiarvostuksen alenemista. Kuntien ja kaupunkien pitäisi parantaa palkkausta että lisäresursseja saataisiin.
Ohjellma oli hyvä, ja kertoi totuutta monista asioista. Mm siitä että kateus on opettajienkin kesken melkoista ja kiusaaminenkin.

mirvam 11.10.2009 22:52:56

Olen samaa mieltä siitä,

Olen samaa mieltä siitä, että kuntien tulisi hoitaa sijaisjärjestelytkin asianmukaisesti eli ns. resurssiopettajan virka, tai vaikkapa parin-kolmen resurssiopettajan palkkaaminen yhteiseksi parille koululle olisi tarpeen.
Toisaalta, kukaan ei käske kertoa oppilaille, että sijainen ei ole pätevä opettaja, ja harvoin oppilaat edes sitä kysyvät. Enemmän kuin koulutus- tai asiantuntijuuskysymys, opettajuus in ennen muuta luonnekysymys. Kaikista ei vain ole opettajaksi vaikka kuinka kävisi kouluja ja hankkisi pätevyyksiä.

Itse tein ekan sijaisuuteni tutun open tuuraajana vailla minkäänlaista kokemusta vasta äskettäin itse koulun penkiltä päästyäni. Tuossa vaiheessa en pieneen mieleenikään ollut tullut ajatus että minusta tulisi opettaja, vaan niinpä vain tuli. Työkokemusta minulla oli ennen opettajapätevyyden saamista lähes 10 vuotta ja ei ne pedagogiset paperit tehneet minusta yhtään kummempaa opettajaa kuin olin ollut siihen astikaan.
Minulle oli päinvastoin etua siitä, että olin saanut vankkaa työkokemusta jo ennenkuin hankin pätevyyden, tiesin tarkalleen mihin olen ryhtymässä ja opinnoistakin sain enemmän irti kun oli käytännön pohjaa asioihin.

Sijaispula on usein kova ja siksi sijaiseksi otetaan kuka vain saadaan - ei oppilaita yksinkertaisesti voi ilman aikuista jättää.

mirvam 11.10.2009 23:00:50

Ensi sekunnit ja minuutit

Ensi sekunnit ja minuutit ratkaisevat usein koko tunnin kulun, kun oppilaat tarkkailevat ja arvioivat luokkaan saapunutta sijaista tehden hänestä päätelmiä. Siksi olisi tärkeää saada ote luokkaan heti alkajaisiksi. Sähköistyminen tarkoittaa mielestäni juuri sitä, että sekä oppilaat että opettaja tarkkailevat toisiaan, ovat ehkä hiukan varpaillaan ja mitä mielenkiintoisempi persoona uusi luokkaan tullut aikuinen oppilaiden mielestä on, sitä sähköisempi on tunnelma ja sitä enemmän oppilaat ovat hänestä kiinnostuneita.
Ohjelmassa tuli ihan hyvä vinkki, että sijainen voisi koettaa poimia tunnin aiheesta jonkin alueen tai sivujuonen, joka saa oppilaat kiinnostumaan ja jolla on esimerkikisi yhteyttä heidän omaan arkeensa.

leilaky 12.10.2009 17:14:04

Sähköistyminen

Sähköistyminen on mielestäni sitä, kun sijainen ei tunne luokkaa ja luokka ei tunne sijaista. Kumpikin on hivenen "varpaillaan". Kumpikin osapuoli arvioi toista, luokka ja opettaja. Vaikeampi kysymys sitten on kuinka sijainen voi hyödyntää sähköistymistä.

Haluan kommentoida tuohon vierailijan sijaiskommenttiin. Olen tömmännyt itse siihen, että sijaiseksi laitetaan koulunkäyntiavustajia, jotka eivät välttämättä itse haluaisi toimia sijaisena. Jos kieltäytyy se vaikuttaa heidän uudelleenpalkkamiseen, jos he ovat määräaikaisia. He eivät saa edes sijaisen palkkaa, joka minusta on kohtuutonta. Eikä yleensä kaikissa pienissä kunnissa ole vara valita jokaiselle aineelle pätevää sijaista, ei varmaankaan pätevällä opettajalla ole tarkoitus toimia vain sijaisopettajana.

marpe 16.10.2009 08:05:07

Ensimmäiset hetket tunnista

Voisi sanoa, että sijaisen astuessa luokkaan ihan kaikkein tärkeimpiä ovat ensimmäiset hetket. Parin ekan minuutin jälkeen voi jo aika pitkälti tietää miten tunti on etenemässä eli päästäänkö asiassa eteenpäin vain meneekö tunti siihen, että saa oppilaat edes jotenkin pysymään mukana.

Ylipäätään minusta tuo sähköistyminen tarkoittaa juuri sitä, että niin oppilaat kuin sijainenkin tarkkailevat toisiaan varautuneina (sähköistyneenä...). Kun kävelet luokan eteen ja otat itsellei hiukan aikaa kaivamalla tarvittavat kirjat esille luokan äänistä voi kenties päätellä miten tunti tulee menemään. Kun sitten otat luokan oppilaisiin ensimmäisen kunnon katsekontaktin ja toivotat hyvät huomenet/päivät on paljon pelissä. Puhuitko tarpeeksi reippaasti? Toitko vahingossa ilmi sisälläsi vallitsevan epävarmuuden? Pälyilitkö vain luokan seiniä vai koetitko ottaa katsekontaktia oppilaisiin? Tuntuu, että jos nuo ensimmäiset minuutit saa käyettyä taitavasti saa tästä alun sähköisyydestä voimavaran, jolla pääsee pitkälle, mutta ihan yhtä helposti pienellä ujoudella tai hapuilevalla katseella oppilaat voivat saada tunteen, että tänään mennään niin kuin me halutaan. Siinä vaiheessa onkin sitten vaikea saada tuntia pysymään omissa ohjaksissa.

marttifi 20.12.2009 09:33:33

Onneksi otetaan sijaisia

Monessa kunnassa sijaistenottoa on rajoitettu- ja se on käsittättömän vastuutonta. Oppilailla on oikeus saada joka päivä opetussuunnitelman mukaista opetusta ja oppilaan ohjausta.

Vierailija on ihan oikeassa: miten taataan, että sijaisopettajan opetus on opsin mukaista. Näkeekö sijainen edes opsia? Olisi tosi fiksua, että sijaisena toimivat lukisivat OPH:n opetussuunitelman perusteet. Ihan helppoa teksti ei ole.
http://www02.oph.fi/ops/perusopetus/pops_web.pdf

Käytännössä sijaiseksi otetaan usein koulunkäyntiavustaja, ehkä siksi että kka:n palkka on sietämättömän alhainen. Ehkä siksi, että hän tuntee luokan rutiinit- varsinkin alakoulussa.

marttifi 20.12.2009 09:37:18

Hyvin kuvattu, Mirvam

Fiksu haastateltava käytti tosiaan kakkososassa tuota sähköistymis-sanaa. Ja ilmiö on varmaan totta. Luokassa taitaa käynnistyä hieman samanlaisia prosesseja kuin aikuisia firman pikkujouluissa tai seminaaressa. Arkeen tulee villiintymisen menevä aukko. Saa uhmata sijaisopettajien välityksellä kaikkia opettajia. Sijaisen tunti voi olla kuin väärän kuninkaan päivä.

merkku61 23.02.2010 20:01:38

Tunnin aloitus

Olen samaa mieltä kuin edelläkin mainittiin, että luokkaan astuminen ja tunnin aloitus on ratkaiseva hetki. Sijaisen on puhuttava kuuluvalla äänellä ja tietenkin kerrottava kuka on ja miksi on paikalla. Minulta on usein kysytty oudossa yläkoulun luokassa, että minkä aineen opettaja olen. Alakoulun puolella tälläisia kysymyksiä harvemmin tulee. Olen kokenut nimilistan läpikäymisen tosi tärkeäksi. Ja istumajärjestys on hyvä juttu.

Kommentti luokkaan mennessä on usein:"jee, sijainen. Ei tarvi tehdä mitään". Sen olen huomannut, että etenen opettajalta saadun tuntisuunnitelman usein liian nopeasti ja tunnin lopusta jää jonkin verran aikaaa. Silloin on osattava käyttää aika jotenkin hyödyllisesti. Oppilaathan tietenkin haluavat päästä aikaisemmin tunnilta, mutta siihen ei kyllä pidä antaa periksi. Onhan sijainen kuitenkin vastuussa koko tunnin oppilaista ja minä en ainakaan haluaisi ottaa vastuulleni siitä mitä ulkona ilman valvojaa saattaa tapahtua.

Ymmärrän rehtorin päätöksen joskus muutaman tunnin sijaisuuksiin käyttää avustajaa. Tuttu avustaja on monta kertaa parempi vaihtoehto kuin täysin ulkopuolinen sijainen, ertyisesti luokassa jossa on erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. Tietenkään avustajien tehtäviin ei normaalisti kuulu kuulua opettajan työt.

Vierailija 19.09.2010 06:14:41

Vaihdoin ammattia

Toimin nuoruudessani sijaisopettajana parin vuoden ajan. Vaihdoin ammattia ja se oli elämäni paras päätös. Olisin jäänyt ikuisesti jankuttamaan samoja asioita oppilaille. Nykyinen työni on ollut monipuolista, olen matkustanut paljon, saan jatkuvasti opetella uusia asioita, alani kehittyy nopeasti ja antaa haasteita. Suosittelen kaikille, jotka kokevat opettajana toimimisen raskaaksi - vaihtakaa alaa! Se kannattaa.

Vierailija 02.10.2010 12:55:55

sijaisopettaja

Pääsin epäpätevänä opettamaan, ja hei, kynnyksen ylitettyäni tämähän
onkin hauskaa ja juuri minun heiniäni, ilolla menen opistolle! Rahasta
ei voi puhua ja toimintani on pienimuotoista,vaikka teettääkin töitä, mutta
panostan tähän kaikella innollani ja teen parhaani voimieni mukaan.
Eikä tiedä mihin tämä johtaa...koulutukseen, sijaisuuksiin, palkkatyöhön?

Joten älkää estäkö sijaisia, sillä etenkin perheenäidit haluaa panostaa
myös omiin lapsiinsa eikä vain uraansa, heitä tarvitaan kotonakin.
Miksi ajaa naiset loppuun jaksamisessa ja mahdollisuuksissa, jos
voivat auttaa toinen toistaan kaksisuuntaisesti myös sijaistamalla.
Leiville se ei sijaisella välttämättä lyö, mutta molemmat osapuolet ja
oppilaat voivat olla tyytyväisiä. Ei aina jaksa paahtaa ja meillä on jo yli-
koulutus vallalla Suomessa, joten löysätään vähän, ettei ihmiset pala
loppuun, lapsetkin.

Vierailija 28.10.2010 19:56:43

Pätevyydestä...

leilaky wrote:

Jos koulunkäyntiavustaja / kouluavustaja on opettajan sijaisena, hänelle maksetaan opettajan palkka. Mikäli sijaisuus jatkuu yli 5 vrk, palkka tulee oman pätevyyden perusteella, mutta opettajien palkkataulukosta.

Missään ei ole saatavilla aina "muodollisesti pätevää" sijaistajaa kaikiksi niiksi tunneiksi, jolloin "oikea" opettaja n poissa esim. sairaana. Aineita on yläkoulussakin yli kymmenen, lisäksi oman kielen opetusta, pienten uskontojen opetusta, valinnaisaineita yms.

Lisäksi "muodollinen pätevyys" ei suinkaan tarkoita sekään automaattisesti "sopivuutta" opetusalalle. Moni "sijainen" on alalle "sopivampi" (ja myös "pätevämpi") kuin itse "muodollisesti pätevä" viranhaltija. Näin se vain menee. On loistavia opettajia ja surkeita opettajia ja kaikkea siltä väliltä, ihan kuten kaikissa muissakin ammattiryhmissä.