Maanantaina 26. päivä marraskuuta, avautui uusi erittäin laaja Irwin Goodmania käsittelevä verkkopalvelu. Miksi Irwin ja miksi juuri nyt? Hankkeen takaa löytyy joensuulainen musiikkimies Tomi Räsänen, joka kertoo olleensa Irwin-fani jo 15 vuoden ajan. Sivuston työstämiseen kului Räsäseltä yhteensä kolme vuotta. Otin yhteyttä mieheen, ja kyselin minkälaisia motiiveja sivuston takaa löytyy.
Miksi Irwin?
Tomi Räsänen perustelee laajaa työtään omalla pitkäaikaisella mieltymyksellään Irwiniin sekä Goodmanin musiikillisen tuotannon monipuolisuudella ja laajuudella. Räsäsen mukaan Goodmanin tuotanto on myös keräilykohteena, kaikkine erikoisjulkaisuineen, hyvinkin haastava ja mielenkiintoinen. Räsänen tuntuu olevan kiinnostunut henkilöstä nimeltä Antti Hammanberg, miehestä joka aikanaan otti itselleen taiteilijanimen Irwin Goodman. Sivustolla halutaan pohtia Irwin Goodmanin sekä Antti Hammanbergin välistä suhdetta, ja luoda uutta kuvaa taiteilijasta.
- Ensinnäkin olen ollut Irwin-fani noin 15-vuoden ajan eli ylä-asteikäisestä alkaen. Irwinin musiikillinen tuotanto on uskomattoman laaja ja laadukas. Irwin ehti julkaista lähes 26 vuotta kestäneellä urallaan (1965-1991) 25 studioalbumia. Julkaisuja kertyi yhteensä satoja. Irwin sävelsi monenlaista musiikkia: ns. folkia, poppia, rockia ja bluesia (myös tangoa, humppaa yms.). Irwin teki myös kaksi lastenlevyä sekä joululevyn. Irwin on myös keräilykohteena varmasti haastavin ja mielenkiintoisin tapaus faneille. Irwiniltä julkaistiin useita erikoisia julkaisuja, fanituotteita todella paljon ja Irwin jätti jälkeensä monia lauluja joita käytettiin ainoastaan mainostarkoituksiin tai jotkin kappaleita ei vain julkaistu mutta ne saatettiin esittää esimerkiksi TV:ssä. Mutta mikä tärkeintä niin Irwin (Antti Hammarberg) on ilmiönä todella monitasoinen ja mielenkiintoinen. Kuka Irwin oli? Kuka oli Antti? Jäikö Antti roolinsa vangiksi?
Miksi juuri nyt?
Tomi Räsänen kertoo palvelun työstämiseen kuluneen kokonaiset kolme vuotta, tänä aikana hän on työskennellyt projektinsa parissa lähestulkoon täysin yksinään. Joitakin apuja, kuten tietoa ja kuvia hän kertoo saaneensa aiheen harrastajilta sekä muilta Irwin-faneilta. Mutta miksi juuri nyt?
- Tämän kolmen vuoden aikana kun olen sivuja suunnitellut ja tietoa kerännyt niin Irwin-saralla on ollut muutakin liikehdintää. Rentun Ruusu-elokuvan jälkeen uutta nostetta on luonut Ari Lahden Irwin-instituutti joka toimittaa Irwin-klubin jäsenille omaa lehteä. Ari Lahti toimi 80-luvulla Irwinin Lapset -yhtyeen kanssa Irwinin taustabändinä. Lahti on myös alkanut julkaisemaan omaa Vuosikerta-sarjaansa johon liittyy kirjat, äänilevyt sekä dvd:t. Tämä uusi noste on tuonut lisää motivaatiota sivujen lopulliseen valmistumiseen.
Mikä on paras kuulemasi tarina Irwinistä Tomi Räsänen?
- Kun Irwin ja Vexi Salmi olivat vuonna 1960 Saksassa hanttihommissa, Irwin alkoi tehdä siellä keikkoja. Irwin ja Vexi tutustuivat rekkamiesten kuninkaaseen jolta Vexi nappasi kuolemattomia lauseita kuten:
- Viideltä saunaan ja kuudelta putkaan.
- Ei tippa tapa ja ämpäriin ei huku
- Vain elämää ei sen enempää
Kaverukset alkoivat juuri Saksassa tehdä enenevissä määrin omia kappaleitaan. Voidaan siis sanoa, että tuo Saksassa vietetty aika oli tärkeä Irwin-ilmiön syntyyn. Parivaljakkoeksyi myös Hampuriin ja St.Paulin kaupunginosaan Reeperbahnin ja Grosse Freiheitin hämärille mutta punaisilla valoilla valaistuillekujille. Pojat kävivät tietenkin myös St.Paulin kapakoissa. Siellä henäkivät eräänä iltana oudon ilmestyksen: neljän nuoren pitkätukkaisen pojan bändin joka soitti hurjalla otteella rockia.
Kyseessä olisilloin vielä tuntematon The Beatles. Irwin ja Vexi eivät kuitenkaan pitäneet tästä yhtyeestä (eivät pitäneet myöhemminkään) sillä heidänsuosikkejaan olivat ne alkuperäiset rokkarit eli Bill Haley ja Elvis. Beatlesin tarinoissa on kerrottu että bändin Saksassa viettämä aikaoli erittäin tärkeä yhtyeen tulevaisuudelle. Näin Saksassa törmäsivätkaksi tulevaa suurta tähteä The Beatles ja Irwin Goodman.
Vexi sanoi Saksassa Irwinille että kun palataan kotiin niin laitetaan Suomi sekaisin ja sinusta tulee suuri tähti. Tätä Irwin ei uskonut. Kuitenkin vuonna 1965 Irwinin ensimmäinen pitkäsoitto Irwinismi ampaisi heti älppärilistan ykköseksi ohittaen aikaisemman ykkösen The Beatlesin Rubber soulin. Irwin julkaisi v.1985 kappaleen Liverpoolin poikia? joka kertoo juuri tästä yhteentörmäyksestä Saksassa. Kappaleessa tarinaa on kuitenkin muokattu niin, että Irwin ja Vexi olisivatkin pitäneet Liverpoolin pojista kovasti.
Millä tavoin näet verkon mahdollisuudet jo edesmenneiden taiteilijoiden henkiinherättäjänä?
Räsänen kommentoi Internetin mediana olevan erittäin toimiva väylä juuri tämänkaltaisten kokonaisuuksien tuottamiselle. Hän painottaa myös verkon mahdollisuuksia vuorovaikutuksen välineenä.
- Irwin loi taidettaan juuri kansalle ja kansan takia. Irwinin tarkoitus oli luoda viihdettä koska hän halusi suoda arjen raskaille raatajille irtautumismahdollisuuden arjesta. Jokainen meistä kokee taiteen ja taiteilijat omalla tavallaan ja kaikilla meillä on se oma, tärkeä näkemys ja kokemus edesmenneistä taiteilijoista. Ja jokaisen näkemys ja kokemus on yhtä tärkeä. Ja mikä parasta niin internet luo mahdollisuuden keskusteluun. Nettisivut eivät vanhene koskaan."
Kirjoittelin aikanaan blogimerkinnän Internetin mahdollisuuksista erilaisten historiallisten henkilöiden henkiinherättäjänä. Tässä tapauksessa korostuu ajatus siitä, että verkko tarjoaa hienot mahdollisuudet ja edellytykset käsitellä henkilöitä ja henkilöhistorioita uudella tavalla.
Linkit:
Irwiniä YLEn Elävässä arkistossa:
- Katso Irwinin haastattelu vuodelta 1966
- Katso Ryysyranta livenä vuodelta 1970
- Katso St. Pauli ja Reeperbahn livenä 1970
- Kuuntele Irwinin radiohaastattelu vuodelta 1985
- Vexi Salmi muistelee
John, Im Only Dancing
Arttu Silvast
etunimi.sukunimi(at)yle.fi
myspace.com/arttusilvast