Toisin kuin yleisesti luullaan, Bob Marley ei ollut ensimmäinen kansainväliseen läpimurtoon yltänyt reggae-laulaja. Jo 1960-luvun alun ska-kaudella Jamaikalla tähdeksi noussut Desmond Dekker ehti ensin vuonna 1968 levytetyllä The Israelites -kappaleella. Se nousi listahuipulle sekä Englannissa että Yhdysvalloissa ja antoi maailmalle ensimmäisen oppitunnin reggaen rytmeistä.
Vuonna 1941 Kingstonissa Jamaikalla syntynyt Desmond Dacres alkoi saada kotisaarellaan nimeään näkyviin vuonna 1963 ska-kuumeen riehuessa kuumimmillaan. "King of Ska" -pikkuhittiä seurasi lopullinen läpimurto, kun Dekker siirtyi Kingstonissa kuumaksi hitiksi nousseen ns. rude boy -tyylin kimppuun. Rude Boyt eli rudyt olivat nuoria huligaaneja, jotka riehuivat aseineen dance hall -bileissä ja kaduilla. Tiukkoihin housuihin, kapealierisiin hattuihin ja mustiin laseihin sonnustautuneet nuoret häiriköt nousivat skan ja orastavan rock steadyn keskeiseksi laulunaiheeksi ja laskelmoidun ihannoinnin kohteeksi. Desmond Dekkerin levytys 007 (Shanty Town) oli yksi suurista rudy-lauluista.
007 levitti Dekkerin mainetta myös Jamaikan ulkopuolelle. Englanti oli länsi-intialaisen musiikin merkittävä sillanpääasema ja brittiläiset mod-nuoret jamaikalaisrytmien kiihkeimpiä kannattajia. Desmond Dekkeristä tuli paitsi Kingstonin kriminaalien myös englantilaismodien sankari. Tästä peruskylvöstä oli hyötyä jatkon kannalta.
1968 Jamaikalla alettiin vaiheittain siirtyä soul-henkisestä rock steady -musiikista reggaen aikaan. Afrikkaa ja saaren henkistä perimää käsittelevät tekstit alkoivat yleistyä, ja jälleen Desmond Dekker oli uuden aallon harjalla. Kingstonin slummeissa Dekkerin vakavoitunut lyriikka upposi kuin häkä ja mutta maailmalla The Israelites -hitti iski tarttuvan rytminsä avulla. Briteissä levyn suosio puhkesi puolen vuoden kytemisen jälkeen ja Yhdysvalloissa siitä tuli ensimmäinen TOP 10 -listalle noussut aito jamaikalaislevy.
Desmond Dekkerin asemaa jamaikalaisena tähtenä kuvasi vuonna 1970 Wembleyn stadionilla Lontoossa järjestetty ensimmäinen suuri reggae konsertti. Viisitoistatuhatpäinen yleisö koostui sekä karibialaissiirtolaisista että reggaen omaksi musiikikseen napanneista skinheadeistä. Illan kuninkaasta ja suosituimmasta laulusta ei ollut epäselvyyttä, kun Dekker asteli lavalle ja lauloi valkonaamojen korvaan taatusti vaikeaselkoiset ensitahdit suurimmasta hitistään. Koko Wembley räjähti ja ykkösvetimiinsä sonnustautuneet skinit ja mustien kortteleiden rude boyt ylistivät rinta rinnan tanssimalla reggaen ensimmäistä kuningasta, Desmond Dekkeria. Kappale, joka räjäytti potin jalkapallopyhätössä, oli tietenkin The Israelites.
Pekka Laine
Linkit: