Latinalais-amerikkalaisten rytmien suursuosio sai aikaan sen, että monet jazz-muusikot sekaantuivat uransa jossakin vaiheessa niihin. Useimmille jenkkijazzareille mambot, bolerot ja myöhemmin bossa novat olivat pakollisia muotivirtauksia, mutta joillekin harvoille jazzin ja latino rytmien yhdistelemisestä tuli uran keskeinen punainen lanka. Ehkä merkittävin latinojazzille omistautunut puhtaasti valkoista, ei-latino syntyperää oleva soittaja oli vibrafonisti Cal Tjader.
Skandinaavista verenperimää suonissaan kantanut Tjader kuului siihen jazzsoittajien sukupolveen, joille Charlie Parkerin ja Dizzy Gillespien lanseeraama be bop tarjosi kovimman ensikolauksen.
Cal Tjader asettui San Franciscon alueelle ja alkoi soittaa rumpalina Dave Brubeckin yhtyeessä. Sitä seurasi lyömäsoittajan vakanssi pianisti George Shearingin bändissä, joka antoi suunnan Tjaderin myöhemmälle kehitykselle. Sokea pianisti oli tohkeissaan mambo-rytmeistä ja pestasi bändiinsä aitoja kuubalaisia lyömäsoittajia. Willie Bobo, Armando Perraza ja Mongo Santamaria nousivat kaikki tarunhohtoisiksi nimiksi rytmimusiikin historiassa ja Cal Tjader oppi keskeiset Cubano-kikat suoraan heiltä.
Pian soolouralle lähtenyt Cal Tjader piti bändissään aina 1950-luvulta alkaen aitoja latinolyöjiä, joista tuli hänen musiikkiinsa aitoa groovea. Aluksi sitä sotkettiin hillittyihin jazz-mamboihin, mutta 1960-luvun mittaan Tjaderin tyyliin ui myös modernimpia tanssisävyjä. Aikaansa seurannut vibrafonisti sotki sointiinsa myös soul- ja boogaloovaikutteita ja teki suuren joukon tanssijazzin klassikoiksi nousseita albumeita.
Ehkä tunnetuin eri klubisukupolvia liikkeellä pitänyt Tjader-numero on vuonna 1964 saman nimisellä albumilla ilmestynyt Soul Sauce (Guachi Guaro). Se oli boogaloo versio Dizzy Gillespien vanhasta latinjazz-numerosta, josta on vuosikymmenten saatossa tullut monen nimitiskijukan vakioase. Kovaa vauhtia tanssittavaa ja samalla jazzillisesti kunnianhimoista musiikkia julkaissut Cal Tjader nautti uransa loppuun asti arvostusta kautta jazzin ja latin-musiikin kentän- kaikkein tiukkapipoisimpia puritaaneja lukuun ottamatta. Salsa-sukupolven latinomuusikot pitivät aitoja muusikoita yhtyeessään käyttänyttä Tjaderia kovana ukkona ja samoin ajatteli Carlos Santanan johdolla esiinnoussut latinorokkareiden sukupolvi. Santanan ensimmäinen hitti Evil Ways oli itse asiassa suoraa lainaa vuonna 1982 kuolleen Cal Tjaderin klassisesta latinjazz-tyylistä.
Pekka Laine