1960-luvun tyttöyhtyeiden parhaat levytykset ovat kouluesimerkkejä siitä, kuinka oikein tuotettu ja tulkittu poplevy saa yksinkertaisen ja naiivin teeman tai tekstinpätkän kuulostamaan syvälliseltä, taiteellisesti painokkaalta teokselta.
Tyttöbändien musiikki oli usein sävellyksellisesti simppeliä ja äärimmäiseen tarttuvuuteen pyrkivää. Sanoituksiltaan se pitäytyi teinipopin klisheisissä perusteemoissa ja huojui usein lähellä silkan lapsellisuuden rajaa. Usein noista pinnalta katsottuna kevyehköistä musiikillisista ja lyyrisistä rakennuspalikoista syntyi kuitenkin todella järeä lopputulos. Yksi erinomainen esimerkki yksinkertaisuuden ja vilpittömän tunnelatauksen tehokkaasta yhteisvaikutuksesta on The Ronettes-yhtyeen loppuvuodesta 1963 levyttämä Baby I Love You. Nuottipaperilla ja ruutupaperilla taatusti tavanomaiselta näyttänyt popralli nousi tuottaja Phil Spectorin maanisen tuotannon ja Ronettesin soololaulaja Ronnie Bennettin tulkinnan ansiosta kauas tavanomaisuuden ja kertakäyttöisyyden yläpuolelle. Kovan inflaation kärsineestä ilmauksesta kasvaa levytys, joka olennaisella tavalla määritteli kokonaisen tyylisuunnan ja aikakauden soundin.
Baby I Love You oli jatkoa kehitystyölle, jota Phil Spector oli tehnyt jo useamman vuoden ajan käyttäen monia naislaulajia koekaniininaan. Spectorin tavoitteena oli luoda mahtipontinen ja emotionaalisesti vaikuttava sointimaailma, jossa oikeanlaisilla naisäänillä olisi ratkaiseva rooli. The Ronettes-trio ja erityisesti kolmikon solisti Ronnie oli edusti hullun tuottajan ihailemaa kovuuden ja herkkyyden yhdistelmää. Uhmakkaisiin mehiläispesähutturoihin sonnustautuneet ja voimakkaasti meikatut Ronettes-tytöt osoittivat kykynsä heti ensimmäisellä Spectorin tuottamalla singlellä.
Kesällä 1963 levytetty Be My Baby oli ilmestymisvuotensa suuria amerikkalaisia poptapauksia. Jeff Barryn, Ellie Greenwichin ja Phil Spectorin muodostama lauluntekijätiimi oli vastuussa myös läpimurtolevyn seuraajasta. Marraskuussa äänitetty Baby I Love You vei Spectorin tavaramerkiksi muodostuneen Wall Of Sound -ajattelun ääripisteeseen. Kättentaputukset, rumpujen iskut ja valtavassa kaikuhallissa soivat muut instrumentit muodistivat kappaleen mahtailevan orkestraation, jonka keskellä Ronnie Bennet ja Ronettesit vakuuttavasti vuodattivat rakkauden tunnustuksensa.
Spector lisäsi keitokseen vielä Darlene Loven ja Cherin laulamia taustaosuuksia, jotka kruunasivat jylhän lopputuloksen. Baby I Love You ei menestynyt listoilla yhtä hyvin kuin edeltäjänsä. Levytyksestä tuli kuitenkin äärimmäisen tärkeä monessa mielessä. The Ramones-yhtyeen myöhemmin coveroima kappale nousi eräänlaiseksi tyttöyhtyeajan symboliksi ja teki The Ronettes-triosta aikansa ehkä ihailluimman yhtyeen. Tuottaja Phil Spectorille levy oli niin ikään virstanpylväs. Sillä hän sai ensi kerran taltioitua visionsa täydellisestä pop-soundista ääninauhalle, ilman kompromisseja tai puolivillaisuuksia. Baby I Love You oli Spectorin sanoin sinfonia teineille.
Pekka Laine
Linkit: