Jos haluaa kokea todella värikylläisen vuoristorata-ajelun läpi amerikkalaisen popin 1960-luvun jälkeisen historian kuuntelemalla yhden ainoan artistin tuotantoa, kannattaa hypätä Todd Rundgrenin kelkkaan.
Rundgrenin levyiltä löytyvät pop-musiikin parhaat ja pahimmat puolet. Sekä määrällisesti että laadullisesti rönsyilevä elämäntyö johdattaa kuuntelijan klassisen popin hienoimmista sfääreistä ja terveen kunnianhimon pyörteistä syvälle typerän kikkailun ja tylsämielisen suuruuden hulluuden suohon. Miksi Todd Rundgrenia palvottiin aikanaan popin suurena kultasormena ja renessanssinerona? Miksi hänestä ei ole kuitenkaan tullut kulttinimeä kummempaa hahmoa? Vastaukset näihin perimmäisiin kysymyksiin löytää kuuntelemalla valikoituja otoksia Rundgrenin 1960-luvun puolivälistä alkavalta ja uudella vuosituhannella jatkuvalta uralta.
Jos haluaa säästää itsensä pahimmilta hönöilyiltä ja keskittyä Todd Rundgrenin vahvuuksiin, kannattaa tarttua alkuvuodesta 1972 ilmestyneeseen albumiin Something/Anything. 23-vuotias Rundgren oli levyä tehdessään käynyt läpi jo ensimmäiset rock-tähteyden oppivuodet. Hän oli saavuttanut ensi kerran mainette Nazz-yhtyeen nokkamiehenä 1960-luvulla ja oli bändistä erottuaan antanut ensimmäiset näyttönsä studiovelhon taipumuksistaan työskentelemällä muun muassa The Bandin ja Badfingerin kanssa. Runt-nimellä julkaistuilla levyillä Todd sai ensimmäiset omat hittinsä ja alkoi kehitellä visiota massiivisesta tee-se-itse-spektaakkelista. Someting/anything -levyllä mies pani suunnitelmansa toteen. Rundgren soitti itse instrumentti osuudet, äänitti,lauloi ja sävelsi
läjän uskomattomia lauluja, joista kuului poikkeuksellisen laaja pop-tyylien tuntemus.
Levyn hitiksi nousi balladi Hello It’s Me, joka oli peräisin Rundgrenin Nazz-vuosilta. Listaviitokseksi nousseen laulun menestys heijastui myös albumimyyntiin ja Something/Anything keikkui listoilla peräti vuoden ajan. Todd Rundgren paljasti kuitenkin todellisen minänsä pikapuolin tähdeksi noustuaan. Hittilevyn perään mies julkaisi albumin A Wizard, A True Star, joka oli tulvillaan outoa tingeltangelia ja erinäköisiä tyylileikkejä. Hello It’s Me-laulun luoma suosio hiipui kulttimaineeksi, joka kannatteli Rundgrenin uran läpi 1970-luvun. Parin albumin vuosivauhdilla paiskinut neropatti leikki välillä Pelle Pelotonta , teki välillä suoraviivaista rokkia ja progeili palan painikkeeksi Utopia-yhtyeen johtajana. Siinä sivussa Rundgren tuotti lukuisia nimiyhtyeitä kuten Meat Loaf, GrandFunk ja New York Dolls. Omaan levytysuraansa Todd Rundgren on suhtautunut viimeiset reilut parikymmentä vuotta hyvinkin puolivillaisesti. Joku voisi miehen kohdalla puhua jopa hukkaan heitetystä nerokkuudesta.
Linkit: