1960-luvun alkupuoliskon amerikkalainen teinipop jätti jälkeensä paitsi lukuisia ikiklassikoita myös joukon todella värikkäitä hittilevytyksiin liittyviä syntylegendoja. Monesti näiden värikkäiden tarinoiden todenmukaisuutta on liki mahdoton varmistaa ja esimerkiksi joidenkin isojenkin myyntimenestysten osalta rockin historiankirjoitus on arvailujen ja huhujen varassa. Yksi tyttöyhtye tyylin hämärimmistä menestystarinoista on vuonna 1963 Yhdysvalloissa listakakkoseksi noussut The Jaynetts-yhtyeen esitys Sally Go ’Round The Roses.
Aikakauden amerikkalaiseen poppiin perehtyneiden keskuudessa on yleisesti tiedossa, että The Jaynetts-niminen lauluyhtye oli kotoisin Bronxista. Yhtyettä esittäneitä valokuvia nähtiin kaikkialla amerikkalaisissa musiikkilehdissä ja että The Jaynetts oli jonkin aikaa myös suosittu vetonaula Itä-Rannikon konserttisaleissa ja teinihipoissa.
On kuitenkin täysin epäselvää kuka yhtyeen jättihitillä vuonna 1963 lauloi. Oliko levyllä yhtään samaa laulajaa kuin hienoissa valokuvissa? Entä oliko Harlemin kuuluisan Apollo-teatterin lavalla yleisöennätyksiä rikkoneella Jaynetts-kokoonpanolla mitään tekemistä Sally Go Round-rallatuksen esittäjien kanssa? Ainoa henkilö, joka varmuudella tunsi suuren tyttöyhtyemysteerin todellisen tolan oli naispuolinen tuottaja-manageri Zell Sanders.
1950-luvulla musiikkipuuhat aloittanut Sanders oli ammatiltaan vartija, joka yritti päivätyön päälle käynnistää uraa mustassa viihdebisneksesssä. Hän kokosi käsikassarakseen The Hearts-nimisen naislauluyhtyeen, joka sai pikkuhittejä doo wop-markkinoilla. Tomera manageritäti perusti The Jaynettsin alun perin kakkosyhtyeeksi, jossa edustusjoukkue Heartsin riveistä pudonneita laulajia voitiin käyttää. Sanders julkaisi levyä molemmilla nimillä, mutta ilman kummempaa tulosta.
1960-luvun alussa omituista kahden yhtyeen hässäkkää pyörittänyt säätäjä oli konkurssin partaalla, mutta tueksi ilmestyi mustien indie-markkinoiden suurpeluri Chess-records. Saamallaan pääomalla ja tuottaja Abner Spectorin avulla Zell Sanders toteutti kunnianhimoisen ja omituisen popspektaakkelinsa.
Sally Go ’Round The Rosesin levytys kesti kokonaisen viikon mikä oli ennen kuulumatonta 1960-luvun alussa. Levyllä lauloi liki kymmenen eri laulajaa, joiden ääniä kasattiin päällekkäin epätavallisen soundin luomiseksi. Lastenloruna liikkeelle lähtenyt kappale kuulosti lopulta epätodelliselta ja hypnoottisen tarttuvalta.
The Jaynetts-nimellä julkaistu levy iski listojen kärkeen ja sinetöi nopeasti asemansa aikakauden peruslevynä. Sally Go ’Round The Rosesin mysteeri jäi kuitenkin elämään. Diggarit ja pop-historian harrastajat ovat pitkään väitelleet esimerkiksi kappaleen tekstisisällöstä. Omituiselle renkutukselle on annettu villejä tulkintoja.
Joku on väittänyt kappaleen käsittelevän hermoromahdusta, toinen on kuullut siinä kätketyn lesboteeman ja joku toinen löytänyt siitä ilmiselviä viitteitä uskonnollis-hallusinogeeniseen kokemusmaailmaan. Lopullista totuutta tuskin löydetään, koska 1970-luvun lopulla kuollut Zell Sanders vaikeni kuin muuri tivaajien edessä. Ehkä kappale onkin juuri se miltä se kuulostaa eli hienoon popkaapuun puettu lastenloru. Kuka tietää…
Pekka Laine
Linkit: