Vanha mietelause ”vähemmän on enemmän” luonnehtii erinomaisesti jazzpianisti Ahmad Jamalin taiteellista olemusta. 1940-luvun lopussa ammattiuralle antautuneen Jamalin pianismi ei ole koskaan perustunut näyttävään tekniseen taituruuteen vaan harkittuun ja vähäeleiseen eleganssiin.
Hänen soitostaan puuttuu ulkoinen näyttävyys, minkä vuoksi Ahmad Jamalin nimeä ei yleensä mainita jazz-pianistien superraskaassa sarjassa. Hienostuneen tyylitaiturin vaikutus on kuitenkin ollut huomattava. 1950-luvulla hänen levynsä myivät hyvin ja mikä tärkeintä, monet kollegat arvostivat Jamalia suuresti ja napsivat tältä vaikutteita. Ahmad Jamalin tunnetuin opetuslapsi on jazz-historian suuri pelkistäjä Miles Davis.
Ahmad Jamalin askeettisen kauniit trio-levytykset olivat tärkeä johtotähti siinä vaiheessa, kun Miles Davis alkoi toden teolla löytää omaa solistista ääntään 1950-luvulla. Miles ihaili Jamalin kykyä pelkistää melodiakulkuja ja kasvattaa kappaleiden jännitettä karsimalla niistä turhia krumeluureja. Trumpetisti tähti napsi Ahmad Jamalilta suoraan ideoita erityisesti evergreen-sovituksiinsa ja patisti omia pianistejaan soittamaan Jamalin tyyliin. Yksi Ahmad Jamalin klassisista 50-luvun tyylinäytteistä oli vuosikymmenen puolivälissä levytetty versio kappaleesta Autumn Leaves. Oman trionsa kanssa tehdyssä taltiossa Jamal soittaa kuin pianon ääreen istunut Miles Davis: keskittyneesti, tiukasti ja samalla levollisesti.
Ahmad Jamalin musiikissa on usein lähes kamarimusiikkimainen tunnelma, niin myös tässä levytyksessä. Legendaarinen minimalisti on osoittanut monissa levytyksissään, että se kuuluisa svengi voi syntyä hyvinkin kevyellä kosketuksella. Hän pyöritti vuosikaudet epätavallista trio-kokoonpanoa, jossa ei ollut lainkaan rumpalia. Ahmad Jamalin melodinen tyyli upposi poikkeuksellisen hyvin myös yleisöön ja hänen levytyksensa Poinciana nousi jopa pop-listoille vuonna 1958. Jazzkriitikot eivät moista tietenkään katsoneet hyvällä ja Ahmad Jamal onkin saanut osakseen paljon vähemmän suitsutusta jazzin portinvartijoilta kuin olisi ansainnut.
Jamal on toiminut aktiivisesti levyttävänä artistina yli 50 vuoden ajan ja osoitti muutaman vuoden takaisella Pori Jazz-vierailulllaan olevansa edelleen kovassa soittokunnossa. Miehen hienostunut ote on tallella ja nykyisessä virtuositeettiä arvostavassa jazz-kentässä Ahmad Jamal kuulostaa erittäin persoonalliselta kadonneen ajan edustajalta.
Pekka Laine
Linkit: