1960-luvun tyttö-yhtyetyylin valtakaudelle on mahdotonosoittaa selvää ajallista päättymiskohtaa.
Tyttöyhtye-boomi oli käynnistynyt vähitellen yksittäistenhittilevyjen kautta ja kasvanut siitä 1960-luvun ensimmäisinä vuosinalevylistoja hallinneeksi muotiaalloksi. Aikakauden päätös oli eräänlainenpeilikuva tästä.
Yhdessä vaiheessa kaikkialla amerikkalaisessa popissakaikunut sointi väistyi hiljaa taka-alalle ja pian tyttöyhtye-popinviattomuuden ajasta muistuttivat enää yksinäiset onnenkantamoiset. Yksiviimeisistä Yhdysvaltain listakärkeen yltäneistä tyylipuhtaista girl group -levyistäoli Martha and The Vandellas -yhtyeenesitys Jimmy Mack vuodelta 1967.Martha Reevesin sielukas lauluääni oli ollut tärkeässä roolissa kun Motowninhittitehdas kaappasi vallan popmarkkinoilla 1960-luvun puolivälin alla.Muutamassa vuodessa yhtye oli kuitenkin joutunut väistymään The Supremes -menestystuotteen tieltä.Pop-listalla sijalle kymmenen ja rhythm and blues-puolen ykköseksi noussut Jimmy Mack oli Vandellasin viimeisiäpiipahduksia todella kirkkaisiin parrasvaloihin.
Martha Reeves on muistelmateoksessaan Dancing In The Street todennut, että Jimmy Mack kuvaa hyvinVandellasin uran hiipumisen syitä. Motown-johtaja Berry Gordy oli joutunut niin täydellisesti Diana Rossin ja Supremes-ryhmän lumoihin, ettei halunnut vaarantaanäiden menestystä millään. Hänen korviinsa Vandellasin Jimmy Mack oli liianlähellä Supremesin tonttia ja sen vuoksi levyn julkaisemista pantattiinloputtomiin. Tämä ehkä puolestaan selittää sen, että klassiseen Motown-muottiinrakennettu renkutus kuulosti ilmestyessään hivenen vanhanaikaiselta.
Britti-invaasio oli muuttanut rock-musiikin sointiaperuuttamattomasti ja mustassakin musiikissa puhalsivat uudet,funkymmat tuulet.Näiden myllerrysten keskellä Martha and The Vandellasin Jimmy Mack oli hentotuulahdus varhaissoulin ja klassisen tyttöyhtyesoundin vuosilta.
Teksti: Pekka Laine
Linkit: