Voisiko kukaan supertähti enää olla sympaattisempi ja rennompi seisoessaan 12 tuhannen katsojan edessä läpikuultava paita yllään kuin Lily?
Arvokasta, viimeisteltyä ja lumoavaa. Grace Jones veti sanattomaksi. Shown jokainen liike oli mietitty kuten näytelmässä, jossa katsoja unohtaa paikan ja ajan.
Viipale ajatonta historiaa ja alkuvoimaista sykettä, honey.
Vaihtoehtorockin kummisetä, musiikkirajojen rikkomisen edelläkävijä Faith No More -yhtye tuli takaisin! Ja niin yleisökin.
"You can tell Brian if he calls, that I was so touched by all of those rock and roll songs." Eikä se ole vale. The Gaslight Anthem osaa tehdä iskeviä kappaleita.
Deerhunterin keikasta muutaman biisin karsimalla olisi saanut sykähdyttävämmän. Tai ainakin vartin pituisen välitarinoinnin olisi voinut koittaa tiivistää.
Artturi astuu valokeilaan, olisi voinut olla Rubikin lauantaisen keikan virallinen otsikko.
"Helsinki on cool muun maailman vikistessä taloudesta ja flunssasta.", heitti Vic Ruggiero yhtyeensä iskiessä ska-biittiä lattiaa tömistelevälle yleisölle, jonka Capital Beat oli loistavasti lämmittänyt.
Tyttötrion keikka oli iloista elektropoppia. Keikkasoundi on levyjä metallisempi ja sen vahtina yhä harvinainen ilmiö, naispuolinen miksaaja. Menevätkö eri maissa Vässin käyneet tytöt aina töihin tanssi- ja teatteriproduktioihin ?
Verileikkejä, sirkustaiteilua, nuoria naisia suutelemassa ja siinä välissä muutamat synkistelybiisit. Emilie Autumnin keikalla Helsingin Nosturissa nähtiin dark cabaret -teatteria, joka pohjasi näyttävään goottimystiikkaan.
Sähäkkää komppia ja armotonta groovea, Samarskista ja Aavikolta
Olihan heitä jo odotettukin. Kiertuepuutumuksesta huolimatta, fanien kannustuksen ansiosta saatiin kokea hyvä ilta.
Olen kevyt, olen vapaa,
löysin portin kadonneen
Lapko @Monsters of Puck, Nosturi 2.1.2009
Myönnän heti kärkeen: En edes yritä etsiä mitään kritisoitavaa tästä keikasta.
YLE taltioi konsertin ja se kannattaa katsoa kuvan kanssa Tapaninpäivänä, toimii paremmin kuin pelkkänä audiona.
Rokkia täydellä sydämellä ja hikistä tunnelmaa Tavastian lattialla kun Ruotsin sleaze rockin pioneerit kävivät vierailulla.
Sielukkaan mahtipontista musiikkia tanskalaisen indiepop-yhtyeen Efterklang esittämänä Tavastialla.
"Mä tahdon pois tästä synkkyydestä!"
Ja kuin toivomuksesta tuli rytmi ja lämpö, tuli Festival Balacubaco, brasilialaisen musiikin juhla Helsingissä.
Halloween-jatkobileet vai marraskuinen Zombiewalk? Pimeyttä, rintaan koskevia bassoniskuja ja kahjomaista eläytymistä lauluihin. Näillä eväin IAMX, eli Chris Corner, hypnotisoi goottiyleisönsä.
Ennakko-odotuksia ehkä vähän perinteisempikin keikka mutta kun on karismaa niin sehän toimii.
Vaihtoehtorockin tähtibändi Supergrass kävi torstaina sytyttelemässä Nosturia. Kivasti kipinöi, muttei leimahtanut.
Helsinkiläinen The Fogo Posto julkaisi keskiviikkona 12. marraskuuta Sacrificio De La Primavera -debyyttialbuminsa Helsingin Dante's Highlight -ravintolassa.
Wu-Tang Clanin perustajajäsen, räppäri GZA esitti Helsingin keikalla Liquid Swords -klassikkonsa kokonaisuudessaan.
Ikämiessarjalaiset Briteistä tarjosivat tuulahduksen vakuuttavaa rockia.
Riehakasta trendirokkia tanskalaisen Dúnén vetämänä. Ainakin kovasti yrittivät.
Joan As Policewoman näyttää vähän kantribändiltä ja kuulostaa tärkeän kulttiklubin Juuri Siltä Bändiltä. Loppuunmyyty, rento keikka marraskuisessa Suomessa.
Virkeänoloinen Neil Young esitti torstaina täpötäydelle Areenalle laajan otoksen tuotannostaan.
"Kunpa minulla olisi hiuksia, sillä tämä on kylmin keikkamme ja päätäni paleltaa!"
"Ottakaa paidat pois ja hypätkää lavalle!" kehottaa laulaja Pedro D'Eyrot lattialla tanssivalle yleisölle.
Bruce Dickinson hyppii poikamaisella innolla ympäri lavaa ja johtaa stadionintäyteistä fanijoukkoa aggressiivisin kädenheituksin sekä "Scream for me Helsinki" -huudoin.
Maanantai-iltana Tavastialle oli kerääntynyt utelias joukko ajan hermolla tasapainoilevia musiikkidiggareita nähdäkseen yhden tämän hetken kuumimmista uusista bändeistä.