Suomen kansan rakastaman laulaja Tarja Ylitalon päivät eivät enää täyty kiireisestä keikkaelämästä. Tarja potee onnettomuuden jäljiltä vakavaa hermosärkyä, mutta on kivuista huolimatta säilyttänyt positiivisen elämänasenteen.

Lapin laululintu

”Kerrasta poikki” on laulu, joka 70-luvun lopulla nosti Tarja Ylitalon suosion huipulle. Keikkamäärät kasvoivat ja maata kierrettiin ahkerasti Tarjan ja miehensä Tuomo Ylitalon oman orkesterin kera. Kulta- ja platinalevyjäkin kertyi vuosien varrella aimo joukko.
Tarja opittiin tuntemaan aina iloisena, toiset huomioon ottavana viihteen ammattilaisena. Keikkabussista rakennettiin mahdollisimman mukava ”varakoti”, jossa Tarja usein kokkasi koko bändille.

Vastoinkäymisiä

Aivoinfarkti yllätti Tarja Ylitalon vuonna 1989. Kuntoutuminen kesti lähes vuoden, mutta niin vain Tarja pääsi jatkamaan laulu-uraa. Kaikki sujuikin mainiosti, kunnes uusi onnettomuus kohtasi vuonna 1999. Tarja ja Tuomo Ylitalo olivat innostuneet jäänveistosta, he kävivät jäänveiston ammattikurssin ja kisasivat onnistuneesti aina ulkomaita myöten. Pellossa järjestettävien kisojen valmisteluvaiheessa Tarja liukastui jäisillä portailla ja loukkasi selkänsä. Selän välilevyn pullistuma leikattiin, mutta leikkauksen jälkeen Tarja on kärsinyt kovasta hermosärystä. Oli vaihe, jolloin Tarja joutui liikkumaan pyörätuolin avulla.

Sisulla eteenpäin

Tarjan vahvaa luonnetta on tarvittu tästäkin onnettomuudesta selviämiseen. - Mennyttä ei saa takaisin, eikä jossittelu auta. Olen oppinut, että selviytyminen tässä päivässä on tärkeintä, Tarja toteaa. Kivun lievitykseen on lääkkeitä, mutta niiden teho on rajallinen. Tarja on käynyt läpi lukuisia kuntoutusjaksoja ja tukikursseja. Se, että voi jakaa kokemuksiaan samanlaisten ongelmien kanssa kamppailevien kanssa antaa myös voimia. Puoliso Tuomo Ylitalon apu on korvaamatonta. Tuomo pitää huolen, että hänen poissa ollessaan Tarjalla on koti kunnossa, kaupat käyty ja kaikki tarpeellinen lähettyvillä.

Erilaisia päiviä

Tarja toteaa, ettei voi ennakoida milloin on hyvä, milloin huono päivä. Välillä hän ei tahdo päästä sängystä ylös, mutta hyvänä päivänä onnistuu vaikka puolukkametsässä käynti. Tarja on myös kokeillut pienimuotoista keikkaesiintymistä. Hän lauloi Rovaniemen Saarenkylän juhlissa ja muistelee esiintymistä lämmöllä. – Auttajaahan mie tarvitsin niissä korkeissa portaissa, mutta kyllä oli ihana kokemus, hän muistelee.

Tarja muistuttaa, että vastoinkäymisten kohtaamisessa auttaa se, että iloitsee pienistä edistysaskeleista. – Vaikeana päivänä pääsee sängystä ylös, parempana päivänä saa perunat keitetyksi ja vielä parempana päivänä voi käydä kävelylenkin. Pienten asioiden kautta löytyy jaksaminen.

Marjo Lundvall / PRIIMA

Kuuntele ja katsele YLEn Elävästä arkistosta Tarjan euroviisukarsintojen 1988 osallistunut kappale "Maata vaadin, taivaanrantaa"