YLE Uutiset Urheilu Ohjelmaopas Tietopalvelu Digitv.fi
Sininen Laulu - Suomen taiteen tarinoita
YLE Teema
Etusivu
Sarjan esittely
Sarjan osat
Teematarinat
Taiteilijat
Haastatellut
Ajan esineet
Pikkutarinat
Lisätiedot
Tekijät
Palaute

Artekin mainoskortti 1930-luvulta
Artek ja nykytaideyhdistys

Artekin nimessä yhdistyy taide ja tekniikka. Vapaasta taidekoulusta ja Nykytaideyhdistyksestä muodostui samanhenkinen rinnakkaisilmiö Artekille.

1930-luvulla Suomalainen kulttuurielämä oli jakautunut uudistusmielisten ja kansallista paatosta uhkuvien voimien välillä. Arkkitehtuurissa kiisteltiin funktionalismista, maalaustaiteen uudet suunnat saivat osakseen kritiikkiä. Taideteollisuudessa pohdittiin perinteen ja uusien muotojen ristiriitaa. Kulttuurielämän jakautuneisuudesta kertoo se, että vuonna 1935 kun Helsingin Messuhallissa vietettiin Kalevalan riemujuhlaa ja esiteltiin Gallen-Kallelan koko kansallis- ja Kalevala-aiheinen tuotanto, Suomi osallistui menestyksekkäästi Brysselin maailmannäyttelyyn esitellen funkkispaviljongissaan moderneinta taideteollisuutta.

Vuonna 1935 perustettiin myös Artek. ”Artekin huoneentauluun” kirjattiin sanat moderni taide, teollisuus, sisustus ja propaganda.

Artek

Artek, A. Aallon näyttely MoMa:ssa.
Ruotsalainen taloushistorioitsija Eli Heckser on osuvasti sanonut, että puute ja pula synnyttävät usein parhaimmat oivallukset ja ratkaisut. Tämä pätee myös Artekin syntyyn. Alvar ja Aino Aalto alkoivat suunnitella huonekaluja 1920-luvulla. Vuonna 1933 Aallon huonekaluja esiteltiin Lontoossa Fortnum and Masonin tavaratalossa. Näyttely oli menestys ja aikaansai huonekalujen valtavan kysynnän.

» Alvar Aalto
Lue arkkitehti Alvar Aallon esittely.

Maire Gullichsen Pariisissa., Mairea-säätiö.
Maire Gullichsen Pariisissa.
Suomessa ei kuitenkaan oltu valmistauduttu vastaamaan tähän kysyntään. Aallon englantilainen yhteistyökumppani Finmar lähetti turhaan kyselyjä ja tilauksia Aallolle, joka ei vastannut kirjeisiin. Huonekalutehdas Korhosella joka valmisti esimerkiksi kolmijalkaista Aalto-jakkaraa, ei osattu englantia ja niin myös tehtaalle osoitetut kirjeet jäivät vaille vastausta.

Viimein Finmarin osakas, Morton Shand otti yhteyttä Nils Gustav Hahliin, suomalaiseen taidehistorioitsijaan ja taidekriitikkoon. Shandin ehdotuksesta Hahl lupautui hoitamaan Aallon sekavaa kirjeenvaihtoa Englantiin. Hahl puolestaan otti kirjoitti ystävälleen Maire Gullichsenille ja pyysi tätä mukaan hankkeeseen.

» Nils-Gustav Hahl
Lue Nils-Gustav Hahlin esittely.
» Gullichsen Maire
Lue Maire Gullichsenin esittely.
Königin kokous

Artekin perustava kokous pidettiin lokakuun lopulla Helsingissä Ravintola Königissä. Osakeyhtiö perustettiin varsin koruttomasti, jokaisen osakkaan merkitessä yhden osakkeen. Artekin tavoitteet olivat kuitenkin korkeammat kuin vain huonekalujen viennin edistäminen. Maire Gullichsen oli pitkään unelmoinut taidegallerian perustamisesta Helsinkiin. Maire Gullichsenin tarmokkaan työn ja hyvien yhteyksien sekä taloudellisen panoksen avulla Artekista kehkeytyi monipuolinen visuaalisen kulttuurin keskus: piirustuskonttorissa suunniteltiin huonekaluja ja kaunista arkitavaraa, liikkeessä järjestettiin taidenäyttelyjä ja myynnissä oli suomalaisten ja ulkomaisten suunnittelijoiden töitä. Myös Aaltojen menestys ulkomailla loi Artekille uusia yhteyksiä.

Vapaa taidekoulu

Vapaa taidekoulu perustettiin samoihin aikoihin kuin Artek. Näissä molemmissa Maire Gullichsen oli perustavana voimana. Gullichsen oli aina ollut kiinnostunut kuvataiteista ja opiskellut maalausta Pariisissa. Palattuaan Suomeen hän halusi perustaa taidekoulun vastavoimaksi liian akateemiselle viralliselle taideopetukselle. Fria Målarskolan - Vapaa taidekoulu toimi aluksi Gullichsenien ateljeekodissa, mutta muutti myöhemmin Kasarmikatu 48:aan. Opettajiksi valittiin taiteilijoita, jotka ymmärsivät Ranskassa vuosisadan vaihteen molemmin puolin syntyneitä taidesuuntauksia.

Vapaan taidekoulun suunta

Koulun opettajina toimivat alkuun Erkki Kulovesi, William Lönnberg ja Carl Wargh. Myös Ester Helenius, Mikko Oinonen ja Hjalmar Hagelstam opettivat Vapaassa taidekoulussa. 1940-luvulla opetuksesta vastasivat mm. Yngve Bäck, Sam Vanni, Unto Pusa ja Eva Cederström.

Maire Gullichsen on myöhemmin todennut ettei Vapaan taidekoulun perustamisessa ollut kyse taideakatemian vastustamisesta, vaan vaihtoehdosta. Vapaa taidekoulu oli ranskalaisen väritaiteen tuulahdus kansallismielisessä taideilmapiirissä.

Nykytaideyhdistys

Taideilmapiiri oli 1920-1930-luvuilla Helsingissä huomattavan vanhoillista. Taidekirjoittelua dominoivat sellaiset persoonat kuin Onni Okkonen ja Ludwig Wennervirta. Helsingissä uudet taidevirtaukset kohtasivat lähes poikkeuksetta murskaavaa kritiikkiä, kun taas esimerkiksi Turussa ilmapiiri oli suopeampi. Tilanne muuttui kun Turussa toiminut kuvataidearvostelija Antero Rinne muutti Helsinkiin ja alkoi kirjoittaa Suomen Sosialidemokraattiin.

Ennennäkemätöntä taidetta

Maire Gullichsen ja N-G Hahl. Kuvattu kirjasta Suhonen-Melgin: Nytidskonst
Maire Gullichsen ja N-G Hahl ripustavat ranskalaisen taiteen näyttelyä Taidehallissa 1939.
Artekissa nykytaidetta oli esitelty jo liikkeen perustamisesta lähtien, mm. kuuluisa Legerin ja Calderin näyttely vuonna 1937. Vuosikymmenen taidetapaus oli kuitenkin ranskalaisen taiteen näyttely Taidehallissa vuonna 1939. Tämän näyttelyn järjestelyn yhteydessä Maire Gullichsen ymmärsi, etteivät Artekin voimavarat riittäneet näin laajaan toimintaan. Nykytaideyhdistys perustettiin vuoden 1939 kuluessa. Perustajiin kuuluivat Artekin ydinjoukko; Alvar ja Aino Aalto, Maire Gullichsen sekä Taidehallin johtaja Bertel Hintze ja Antero Rinne. Yhdistyksen tehtävänä oli edistää nykytaidetta Suomessa esittelemällä ulkomaista, lähinnä ranskalaista taidetta.

Uudet tuulet ehtivät puhaltaa vain vähän aikaa ennen sodan puhkeamista, mutta muutoksen siemenet oli jo kylvetty.

Artikkelin lähteet

Suhonen, Pekka 1985. Artek. Alku, tausta, kehitys. Artek, Espoo.

Woirhaye, Helena 2002. Maire Gullichsen. Taiteen juoksutyttö. Taideteollisuusmuseo, Helsinki.

Julia Donner

» Alkuun

Sivun sisältö

» Artek
» Königin kokous
» Vapaa taidekoulu
» Vapaan taidekoulun suunta
» Nykytaideyhdistys
» Ennennäkemätöntä taidetta
» Artikkelin lähteet






| Lähetä sivu tuttavallesi   | Tulosta tämä sivu

© 2003 YLE Teema