Martti Haavion tekstit ovat persoonallisia, ovatpa ne sitten runoja tai tieteellistä tekstiä. Edes hänen tieteelliset tekstinsä eivät olleet kuivia vaan melkeinpä kaunokirjallista tekstiä.

Martti Haavio syntyi Temmeksessä vuonna 1899. Jo nuorena Martti Haavio kirjoitti novelleja ja runoja. Vuosien 1917-1918 välisen kansalaissodan aikana Haavio oli Kansalliskaarissa.

Kouluaikoina syttyi jo Martti Haavion innostus kansanrunouteen. Tukea kiinnostukselle tuli sekä opettajilta että Nuori Voima –lehdestä. Martti Haavio oli Helsingin yliopiston opiskelijoita ja väitteli sieltä tohtoriksi vuonna 1932. Opiskeluaikana hän oli aktiivisesti mukana eri opiskelijajärjestöjen toiminnassa sekä kirjoitti opiskelijalehteen.

Akateemisen uran Haavio aloitti vuonna 1932, jolloin piti luentoja kansanrunoustieteestä. Alan professorin paikan hän sai vuonna 1949. Suomen Akatemian jäsen hän oli vuosina 1956-1969.

Vuonna 1929 Haavio meni naimisiin kriitikko ja kansantieteilijä Elsa Enäjärven kanssa. Heidän perheeseensä syntyi kaikkiaan viisi lasta. Yhdessä Elsan kanssa hän teki useita kirjoja, jotka käsittelivät kansanrunoutta. Martti Haavion Elsa-vaimo menehtyi kuitenkin syöpään jo melko nuorena, vuonna 1951. Lähes kymmenen vuotta myöhemmin Martti Haavio avioitui uudelleen runoilija ja kääntäjä Aale Tynnin kanssa.

Martti Haavio pohti useissa runoissaan kysymystä onko rakkaus mahdollista vanhana. Näitä pohdintoja innoitti hänen Aale-vaimonsa. Näitä runoja Haavio ei kuitenkaan julkaissut omalla nimellään vaan nimimerkin P.Mustapää suojassa. Nimen hän oli keksinyt ollessaan Virossa ensimmäistä kertaa. Nimi on peräisin Toompean mäellä on Mustapäiden talona tunnetusta rakennuksesta. Nimimerkki säilyi salaisuutena kunnes Olavi Paavolainen meni paljastamaan sen.

	»		Lue Olavi Paavolaisen esittely.

Antologia Nuoret runoilijat valmistui vuonna 1924 ja sen jälkeen kuuluessaan Tulenkantajiin Mustapäältä syntyi kaksi teosta; Laulu ihanista silmistä (1925) sekä Laulu vaakalinnusta (1927). Ruotsinkielisessa kirjallisuudessa uudistukset olivat jo tapahtuneet tai ainakin käynnissä, mutta suomenkielisessä kirjallisuudessa P. Mustapäästä tuli uudistaja. Martti Haavio oli läheisissä väleissä Tulenkantajien kanssa tuntematta kuitenkaan yhteenkuuluvuutta heidän eksotismiinsa tai boheemiuteensa. Tulenkantajista varsinkin Lauri Viljakainen tyrmäsi Mustapään teoksen Laulu vaakalinnusta. Tämän jälkeen uusia teoksia P. Mustapäältä saatiin odottaa lähes 20 vuotta.

	»		Lue lisää Tulenkantajista.

P. Mustapään ollessa vaiti teki Martti Haanpää töitä WSOY:n kustantajana, oli sotimassa Karjalan kannaksella, Hangon rintamalla ja Aunuksella sekä teki tiedettä. Pääasiallisen elämäntyönsä Martti Haavio tekikin kansanrunouden tutkimisessa.

Martti Haavio täyttää kirjahyllyä paitsi kansanrunoustutkimuksilla myös lastenkirjoilla. Lasten suosiossa oli Kultainen koti -sarja, johon kuuluu tarinoita kuten Aino, Eläinten pidot tai Porsas urhea. Muita tunnettuja lastenkirjoja olivat muun muassa Kultaomena, Tuhkimus ja kaksi muuta satua sekä Iloinen eläinkirja.

Kirjallisia idoleita Martti Haaviolla olivat Aaro Hellaakoski ja V.A. Koskenniemi sekä ulkomailta Heinrich Heine, Kilping sekä eestiläiset runoilijat Marie Under ja Henrik Visnapuu.

P. Mustapään runoissa löytyy aina tunnelmaa. Runot ovat ihmisläheisiä ja kuvaavat omaa kulttuuriamme. Monet runot kumpuavat Haavioiden kesäpaikasta Sammatista. Kirjallisuudessa onpa jopa puhuttu "mustapääläisesta runotyylistä". P. Mustapään tyylissä yhdistyy huumori ja hurmio - juuri sopivassa suhteessa.

	»		Lue Aaro Hellaakosken esittely.
	»		Lue V.A. Koskenniemen esittely.

Martti Haavio,Nettiradio Mikael, Helsinki:
(viitattu 27.1.2004). Saatavissa: http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot
/8kieletkirjallisuus/kirjallisuus/sampo/netsampo17.html.

Läntisen Uudenmaan kirjailijoita: Martti Haavio. (viitattu 27.1.2004) Saatavissa: http://www.karjalohja.fi/kirjailijat/haavio.htm.

P. Mustapää (1899-1973) – real name Haavio Martti, Pegasus, Helsinki: (viitattu 27.1.2004). Saatavissa: http://www.kirjasto.sci.fi/mustapaa.htm.

Tuotanto/Ura

Runoteoksia

Laulu ihanista silmistä, 1925
Laulu vaakalinnusta, 1927
Jäähyväiset Arkadialle, 1945
Koiruoho, ruusunkukka, 1947
Linnustaja, 1952
Tuuli Airistolta, 1969

Kirjavinkit

Kahden : Martti Haavion ja Elsa Enäjärven päiväkirjat ja kirjeet 1920-1927. WSOY 1999.
Yhdessä : Martti Haavion ja Elsa Enäjärvi-Haavion päiväkirjat ja kirjeet 1928-1939. WSOY 2000.
Sodassa : Elsa Enäjärvi-Haavion ja Martti Haavion kirjeet 1939-1940. WSOY 2001.
Itään : Elsa Enäjärvi-Haavion ja Martti Haavion päiväkirjat ja kirjeet 1941-1942. WSOY 2002.