Yrjö Jylhän kääntämissä teksteissäkään ei useimmiten ollut mitään hilpeää tai kepeää. Erityisesti hän oli menestynyt synkkien balladien kääntäjänä.

Kovan sanallisen kuoren alla Yrjö Jylhällä on kuitenkin ollut herkkä sisin. Erityisesti talvisodan aikaa pidetään suunnanmuuttajana hänen elämälleen. Hän osallistui itse sotaan eturintamassa ja kaikki tämä ei voinut olla vaikuttamatta sekä hänen elämäänsä että teoksiinsa. Kiirastuli (vuodelta 1941), joka on hänen pääteoksensa kertoo erityisesti sodan kokemuksista.

Hämeessä Tampereella vuonna 1903 syntynyt Jylhä sai ylioppilaslakin päähänsä kotikaupunkinsa lyseosta vuonna 1922. Ylioppilas jatkoi opintoja hetken sekä Turun että Helsingin yliopistoissa. Isänsä kuoleman jälkeen vuonna 1928, hän jätti opinnot kesken. Yrjö Jylhää alkoivat myös kiinnostaa Tulenkanta-ryhmän kokoontumiset kahviloissa. Ryhmästä erityisesti Olavi Paavilainen teki Jylhään suuren vaikutuksen. Ryhmässä mukana ollut Katri Vala oli Jylhälle myös enemmän kuin ihailun kohde ja ystävä. Heillä oli myös lyhyt rakkaussuhde. Elääkseen Yrjö Jylhä teki maanmittaajan töitä. Runoilijana hän aloitti Tulenkantajien yhteisjulkaisuissa.

	»		Lue Olavi Paavolaisen esittely.
	»		Lue lisää Tulenkantajista.

Olleessaan koululainen Yrjö Jylhä oli kiinnostunut piirtämisestä ja urheilusta. Urheiluun liittyi Jylhän vuonna 1931 julkaisema teos Viimeisen kierros. Se oli lyyrinen kokoelma urheilurunoja. Lempiurheilulajeja Yrjöllä olivat nyrkkeily, juoksu, jalkapallo sekä keihäänheitto. Vuosia Viimeisen kierroksen julkaisemisen jälkeen Jylhä sai tunnustusta kirjasta Suomen Nyrkkeilyliitolta heidän antaessa Jylhälle ansiomerkkinsä. Jylhän kirjoihin kuuluu myös Rudolf Koivu kuvittama kirja Meidän pihan urheilijat vuodelta 1932.

Jatkosodan aikana Jylhä kyllä kirjoitti niin rintamakokemuksiaan kuin Itä-Karjalaan liittyviä runoja, mutta mitään näistä ei voi verrata hänen pääteokseensa Kiirastuleen.

Jälkipolvet muistavat Yrjö Jylhä lähinnä hänen tekemistään käännöksistä. Jylhä myös muokkasi omalla tyylillään suomeksi käännetyn runouden perustan uuteen uskoon.

Vaikka jatkosodan aikana Jylhä ei kirjoittanutkaan mestariteoksia, ei voida sanoa etteikö tämäkin sota olisi vaikuttanut häneen. Sodan kanssa samoihin aikoihin sijoittui myös hänen puolisonsa Kirsti Jylhän kuolema. Nämä kokemukset yhdessä oman sairauden kanssa saivat Jylhän eristäytymään muista ihmisistä. Jylhä oli hyvin vakavamielinen ihminen ja jo hymyn saaminen hänen kasvoilleen oli pienoinen ihme. Ennen kuolemaansa Yrjö Jylhä asui hyvin vaatimattomasti pienessä asunnossa Turussa. Vuoden 1956 lopulla hän teki itsemurhan. Sen jälkeen kun oli saanut valmiiksi kokoelman tuotannostaan. Viimeinen runokirja on nimeltään Yrjö Jylhän kauneimmat runot.

Jylhä Yrjö, Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Helsinki:
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997- (viitattu 27.1.2004). Saatavissa: http://www.kansallisbiografia.fi.

Yrjö Jylhä. Pegasos. (viitattu 27.1.2004) Saatavissa:http://www.kirjasto.sci.fi/yrjojylh.htm

Tuotanto/Ura

Runoteokset

Ruoskanjäljet, 1926
Kurimus, 1928
Viimeinen kierros, 1931
Risti lumessa, 1937
Toiviotiellä, 1938
Kiirastuli, 1941

Kirjavinkit

Kare, Kauko: Yrjö Jylhä : runoilijan- ja soturinkohtalo. Otava 1957.