Hän kuvasi Helsingin Muinaismuistolautakunnan tilauksesta katoavaa Helsinkiä viiden vuoden ajan vuosina 1907-1913.

Signe Brander oli valmistunut piirustuksenopettajaksi Taideteollisesta keskuskoulusta, mutta hän ei toiminut opettajan ammatissa, vaan kiinnostui jo varhain valokuvauksesta. Nainen valokuvaajana ei ollut erityisen harvinaista viime vuosisadan alussa, varsinkin ateljeissa työskenteli paljon naisia. Signe Brander oli töissä Daniel Nyblinin valokuvaamossa ja myöhemmin hän perusti oman ateljeensa Helikonin. Muotokuvaus ja käyntikorttikuvat eivät ilmeisesti kiinnostaneet Branderia, sillä hän oli alkanut kuvata maisemia ja kaupunkinäkymiä jo 1800-luvun viimeisinä vuosina.

	Signe Brander: Viides linja 5, Kallio 1911

Helsingin muinaismuistolautakunta oli perustettu 1906. Sen tehtävänä oli dokumentoida katoamassa olevaa Helsinkiä. Muinaismuistolautakunta antoi Signe Branderin tehtäväksi valokuvata lautakunnan valitsemia kohteita. Lautakunnan jäsenet ja Brander tekivät sunnuntaisin kävelyretkiä Helsingissä ja valitsivat kuvattavat kohteet. Rakennusten lisäksi Branderin toivottiin kuvaavan tyypillisiä katunäkymiä ja katuelämää.

Signe Brander kuvasi kaupunkielämää laajasti. Katujen, pihojen, rantojen ja rakennusten lisäksi hän kuvasi työn tekemistä mm. kaasulyhtyjen puhdistusta, työmaita, kasvimaita, sirkusta, juhlakoristeita. Branderilla oli kuvaamiseen dokumentaarinen ote. Hän ei häiriintynyt katselemaan jäävistä ihmisistä vaan yleensä ikuisti heidät mukaan kuvaan. Kuvissa mukana olevat "katsojat" muodostuivatkin lähes Branderin tavaramerkiksi.

	Signe Brander: Vaalimainontaa Mariankadulla 1907 Hevonen vetää Ruotsalaisen kansanpuolueen vaalimainosta.

Signe Branderin Helsinki-kuvia on Helsingin kapunginmuseon kokoelmissa 917. Ne avaavat ainutlaatuisen näkymän vuosisadan alun Helsinkiin ja sen arkipäiväiseen elämään. Signe Branderilla oli selkeät näkemykset sommittelusta, mutta myös persoonallinen ja epämuodollinen suhtautuminen kaupungin elämään ja asukkaisiin. Brander kuvasi paljon myös panoraamoja.

Signe Brander kutsui itseään kulttuurihistorialliseksi valokuvaajaksi. Hän koki tekevänsä kansallisesti arvokasta tallennustyötä, joka lisäsi helsinkiläisten käsitystä kaupunkinsa menneisyydestä ja rakennusten arvosta. 1909 pidettiin Hakasalmen huvilassa Helsinki-aiheinen näyttely, johon Signe Brander osallistui 400 kuvalla. 1973 oli Amos Andersonin taidemuseossa näyttely "Signe Brander Helsingin kuvaajana."

Helsingin kuvaaminen ei ollut Signe Branderin ainoa kuvausprojekti. 1907 hän kiersi ympäri Suomea kuvaamassa Suomen sodan taistelupaikkoja Suomen sodan satavuotismuistokirjaa varten. 1910 Brander alkoi kuvata Suomen kartanoita. Tämä projekti kesti kaksikymmentä vuotta ja kartanokuvia kertyi 2000 kappaletta.

Työnantajasta ei ole varmuutta, mutta mahdollisesti tilaaja oli Valtion historiallisen museon amanuenssi K.K. Meinander, josta myöhemmin tuli Kansallismuseon intendentti. Kaarle Soikkeli julkaisi teoksen Vihdin historia 1932 ja hän pyysi Branderia kuvaamaan vanhaa rakennuskantaa kirjaa varten. Eri projekteissaan Signe Brander kuvasi suomalaista kulttuurimaisemaa laajasti ja monipuolisesti.

Jan Alanco: Signe Brander - kaupunkikuvaaja
Taideteollisen korkeakoulun lopputyö 1992

Iris: Suomalaisia naiskuvaajia 1910-1960
Toim. Kata Koskivaara, Hannele Kolso, Fredrika Andersson
Musta taide. Suomen valokuvataiteen museon säätiö 1992

Muuta luettavaa:
Ville Lukkarinen: Signe Brander myöhästyneenä sotareportterina
teoksessa Varjosta. Tutkielmia suomalaisen valokuvan historiasta.
Toim. Jukka Kukkonen ja Tuomo-Juhani Vuorenmaa
Suomen valokuvataiteen museo 1999