Eero Järnefelt syntyi 8. marraskuuta Viipurissa kolmantena yhdeksästä sisaruksesta. Varhaisen lapsuutensa Järnefelt vietti Viipurissa, vuonna 1870 perhe muutti Helsinkiin.
Vuosina 1874 ja 1878 hän opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Vuonna 1881 Eero Järnefelt tuli ylioppilaaksi ja tutustui samana vuonna Juhani Ahoon. Ahon ja Järnefeltin ystävyys jatkui läpi elämän. Eero Järnefelt suunnitteli itse kansakoulunopettajan uraa, mutta hänen isänsä, sotilastopografi Alexander Järnefelt kannusti poikaansa voimakkaasti taidemaalarin uralle.

Eero Järnefelt aloitti muista suomalaisista kultakauden taiteilijoista poiketen ulkomaiset taideopintonsa Pietarissa. Siellä hän opiskeli enonsa Mihail Konstantinovitsh Clodt von Jurgensburgin johdolla Taideakatemiassa vuosina 1883-1885.

Järnefelt jatkoi taideopintojaan Pariisissa, Academie Julianissa. Hän kirjoitti taide-elämää kuvaavia “Pariisin kirjeitä“ Juhani Ahon pyynnöstä Savo-lehteen. Vuonna 1889 hän kihlautui näyttelijätär Saimi Swanin kanssa ja seuraavana vuonna he avioituivat.

1880-luvun lopulla Järnefeltien oleskellessa Keuruun Kolhossa seudulla viettivät kesää myös Juhani Aho, runoilija J.H. Erkko sekä taidemaalarit Akseli Gallen-Kallela ja Louis Sparre. Kolhossa kävi myös Keski-Suomalainen lehden toimittaja Eero Erkko. Tässä piirissä syntyi ajatus perustaa Helsinkiin Päivälehti-niminen sanomalehti ajamaan vapaamielistiä ajatuksia. Päivälehti alkoi ilmestyä säännöllisesti vuoden 1890 alusta. Päätoimittajana toimi Eero Erkko ja lehden toimittajakuntaan kuuluivat em. taiteilijoiden lisäksi muun muassa Kasimir Leino, Santeri Ivalo, Pekka Halonen sekä Jean Sibelius.

Vuodesta 1892 lähtien Järnefelt matkusti säännöllisesti Kolivaaran maisemiin. Syksyllä 1895 hän matkusti Kolille valokuvaaja I.K. Inhan kanssa. Monet Inhan valokuvat ja Järnefeltin maalaukset Kolilta tältä matkalta ovat lähes yhteneväisiä.

	»		Eero Järnefelt - Maisemien ja tunteen maalari

Vuonna 1901 valmistui Järnefeltien huvila Suvirantaan. Perhe muutti Tuusulanjärven maisemaan ympärivuotisesti ja asui siellä vuoteen 1917 saakka. Lähistöllä asuivat myös Juhani Aho ja Venny Soldan-Brofeldt Aholassa, Pekka ja Maija Halonen Halosenniemessä sekä runoilija J.H. Erkko Erkkolassa. Vuonna 1904 valmistui Jean ja Aino Sibeliuksen perheen Ainola.

Suvirannassa Eero Järnefelt maalasi useita intiimejä ja herkkiä muotokuvia perheestään ja lapsistaan sekä kodin ympäristöstä. On sanottu että Eero Järnefeltistä tuli suomalainen vastine Carl Larssonille.

Eero Järnefeltiä pidetään herkkänä, jopa lyyrisenä realistina. Hän oli taitava piirtäjä ja suosi pieniä, vaatimattomampia aiheita suurten monumentaalisommitelmien kustannuksella. Loppuvuosinaan Järnefelt maalasi erityisesti muotokuvia.

Eero Järnefelt kuoli vuonna 1937.

Tuotanto/Ura

Tunnettuja maalauksia

Ranskalainen viinipakka, 1888
Savolaisvene, 1888
Pyykkiranta, 1889
Kaski (Raatajat rahanalaiset), 1893
Isäntä ja rengit, 1893
Leikkiviä lapsia, 1895
Aurora-seura, 1916 (Helsingin yliopiston juhlasalissa)
Mathilda Wreden muotokuva, 1896
Taiteilijan pojan muotokuva, 1897
Kaislikkoranta, 1905

Alttaritauluja

Keuruu, 1891
Jyväskylän maaseurakunta, 1896
Lieto, 1908
Helsingin Johanneksen kirkko, 1928

Kirjakuvituksia

mm. Juhani Ahon 'Rautatie' ja 'Maailmanmurjoma'

Kirjavinkit

Taiteilijan tiellä: Eero Järnefelt 1863-1937. Toim. Leena Lindqvist. Otava 2002.

Lindqvist, Leena: Taiteilijakoteja. Otava 1997.

Hämäläinen-Forslund, Pirjo: Seitsemän tietä taiteeseen - maalareiden kehityskertomuksia. WSOY 1994.

Valkonen, Tuulikki: Suomalaiset maalarit Pariisissa. Weilin+Göös, 1987.

Meri, Veijo: Tuusulan tantatie. Otava 1981.

Wennervirta, L:L Eero Järnefelt ja hänen aikansa 1863-1937. Otava 1950.

Lähteet

Ars Suomen taide 5. 1990. Toim. Salme Sarajas-Korte. Otava, Helsinki.

Lindqvist Leena, 2002. Taiteilijan tiellä - Eero Järnefelt 1863-1937. Otava, Helsinki.