YLE Uutiset Urheilu Ohjelmaopas Tietopalvelu Digitv.fi
Sininen Laulu - Suomen taiteen tarinoita
YLE Teema
Etusivu / Taiteilijat / Kirjallisuus / Leino Eino
Etusivu
Sarjan esittely
Sarjan osat
Teematarinat
Taiteilijat
Haastatellut
Ajan esineet
Pikkutarinat
Lisätiedot
Tekijät
Palaute

Eino Leino 1912, Suomen Kirjallisuuden Seura
Leino Eino

Suomalaisen runouden uudistumisen keskeinen tekijä oli Eino Leino.

1900-luvun ensimmäinen vuosikymmen oli suomalaisessa runoudessa uudistumisen aikaa ja tämän uudistumisen keskeinen tekijä oli Eino Leino.

Eino Leino julkaisi esikoiskokoelmansa Maaliskuun lauluja 18-vuotiaana 1896. Tästä noin viisitoista vuotta eteenpäin Leino kukoisti suomalaisen runouden ihmelapsena. Suomenkielisen runouden kieli ja tyyli nousivat Leinon myötä aivan uudelle tasolle.

Leinon alkukauden runoissa toistui usein eräänlainen yli-ihmisyys, joka taisteli vallitsevaa moraalia vastaan. Runoissa näkyi usein yksilön ja yhteisön välinen ristiriita. Sisäinen vapaus oli yksi Leinon tärkeistä aiheista, mutta kuinka vaalia yksilöllisyyttään ja vapauttaan loukkaamatta muita. Ja toisaalta, kuinka olla kansallinen menettämättä yksilöllisyyttään. Leinon alku runoilijana osui karelianismin viimeisiin vuosiin ja myyttinen Karjala oli myös eräs Leinon innoittajista.

Leinon varhaisia kokoelmia olivat mm. Tarina suuresta tammesta 1896, Yökehrääjä 1897 ja Hiihtäjän virsiä 1900.

Helkavirret

1903 ilmestyi Helkavirsien ensimmäinen sarja. Siinä Leino yhdisti uudella tavalla vanhan runoperinteen nykyaikaisiin teemoihin. Helkavirsien toisessa sarjassa, joka ilmestyi 1916 Leino jatkoi ensimmäisen tyylillä, mutta teemat olivat muuttuneet yksilön tarinoista kohti laajempia näkyjä, Kai Laitisen sanoin kohti kosmisia visioita.

» Lue lisää Helkavirsistä
Lehtityö

Leino työskenteli alusta asti myös lehtimiehenä ja taidearvostelijana. Hän toimitti veljensä Kasimirin kanssa kulttuurilehti Nykyaikaa vuosina 1898-99 ja sen jälkeen hän oli Päivälehden yhteiskunnallisesti aktiivinen keskustelija.

Nimimerkeillä Mikko Vilkastus ja Teemu hän kirjoitti satiirisia pakinoita taantumuksesta ja venäläisten sortovallasta. Leino otti kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja mm. routavuosien politiikkaan myös eräissä runoissaan. Kokoelman Simo Hurtta (1904) alaotsikko oli runoja isonvihan ajoilta. Leino kirjoitti myös ns routavuositrilogian, proosateokset Tuomas Vitikka (1906), Jaana Rönty (1907) ja Olli Suurpää (1908).

Teatterityö

Leino oli myös tuottelias näytelmäkirjailija. Hän alkoi jo 1905 koota omia näytelmiään sarjaksi nimeltä Naamioita. Sarjassa ilmestyi kuusi osaa, viimeinen 1911. Leinon ensimmäinen näytelmä, 1898 ilmestynyt Tuonelan joutsen oli ensimmäinen suomenkielinen symbolistinen näytelmä. Teatteri oli Leinon monivuotisen kiinnostuksen kohde myös hänen ulkomaanmatkoillaan. 1912 Leino perusti Seurasaaressa toimivan ulkoilmateatterin, Helka-näyttämön, joka keskittyi esittämään Leinon dramatisoimia Kalevala-näytelmiä. Teatteri ei kuitenkaan toiminut kuin yhden näytäntökauden ajan.

Leino tuotti jatkuvasti valtavasti tekstiä, runoja, proosaa, näytelmiä, arvosteluja, lehtijuttuja. Leino pelkäsi henkistä pysähtyneisyyttä ja kirjoitti siksi jatkuvalla syötöllä, osan teksteistä jäädessä vaille viimeistelyä. Leinon Kootuista teoksista saa käsityksen hänen laaja-alaisuudestaan, kuudestatoista osasta vain viisi on runoutta. Leino teki myös käännöstyötä. Niistä suurin oli Danten Jumalaisen näytelmän käännös, joka valmistui kuuden vuoden työn jälkeen 1915.

Teemat muuttuvat

Vuoden 1908 vaiheilla tai vähän sitä ennen Leinon elämässä tapahtui murros. Sen taustalla oli sekä ulkoisissa olosuhteissa että yksityiselämässä tapahtuneet kriisit. Tämän kriisivaiheen seurauksena Leinon runous alkoi saada uusia, entistä tummempia sävyjä, ihmisen perimmäistä yksinäisyyttä ja elämänpettymystä käsitteleviä teemoja. Kokoelmien nimetkin kuvastivat kylmyyttä ja pimeyttä, Talvi-yö ilmestyi 1905 ja Halla 1908. Toisaalta Leinon runoissa oli myös panteistisia, kaiken ykseyttä ja lopullista tasapainoa etsiviä piirteitä.

Leinon runous on jäänyt elämään poikkeuksellisen paljon musiikissa. Leinon runoille ominainen rytmin helppous on innostanut useita säveltäjiä.

Leinon elämäntavat luisuivat yhä boheemimpaan ja irtolaismaisempaan suuntaan. Hän alkoi vanheta aikaisin, vaikka jatkoikin kirjoitustyötään elämänsä loppuun saakka.

Eino Leinon läheinen ystävä ja pitkäaikainen rakastettu L. Onerva kirjoitti Leinosta kattavan elämäkerran Eino Leino - runoilija ja ihminen 1932. Myöhemmin Leinon elämään on perehtynyt erityisesti Hannu Mäkelä, joka Leino-elämäkerran ja Leino - romaanin Mestari lisäksi on kirjoittanut laajan Leinon ja Onervan kaksoielämäkerran Nalle ja Moppe.

Artikkelin lähteet

Lähteet:

Kai Laitinen: Suomen kirjallisuuden historia
Otava 1981

Hannu Mäkelä: Eino Leino. Elämä ja runo
Otava 1997

Suomen kirjallisuushistoria 2
Järkiuskosta vaistojen kapinaan
Toim. Lea Rojola
SKS 1999

Anna Korhonen

Tuotanto/Ura

Runokokoelmia

Maaliskuun lauluja, 1896
Yökehrääjä, 1897
Kangastuksia, 1902
Helkavirsiä, 1903
Talviyö, 1905
Halla, 1908
Tähtitarha, 1912
Elämän koreus, 1915
Helkavirsiä, toinen sarja, 1916

Näytelmiä

Tuonelan joutsen, 1898
Simo Hurtta 1-2, 1904-1919
Lalli, 1907
Maunu Tavast, 1908

Proosaa

Päivä Helsingissä, 1905
Jaana Rönty, 1907
Työn orja, 1911
Rahan orja, 1912
Musti, 1916
Alla kasvon kaikkivallan, 1917
Elämäni kuvakirja, 1925

Lisätietolinkit

» Eino Leinon juhlavuosi 2003
Otavan laaja Leino-sivusto
» Kainuun Eino Leino -seura
» Leinon runokokoelmia sähköisessä muodossa

Kirjavinkit

Mäkelä, Hannu: Nalle ja Moppe : Eino Leinon ja L. Onervan elämä. Otava 2003.
Mäkelä, Hannu: Eino Leino : elämä ja runo. Otava 1997.
Mäkelä, Hannu: Mestari : Eino Leinon elämä ja kuolema : romaani. Otava 1995.
Peltonen, Aarre M. (koonn.): Eino Leino aikalaistensa silmin : lähikuvia, muistelmia, haastatteluja. Otava 1958.

Muuta

Eino Leino syntyi Paltamossa, samassa Hövelön talossa, jossa Elias Lönnrot oli asunut muutamia vuosikymmeniä aiemmin

Eino Leinon Seura (per. 1947) on jakanut Eino Leinon palkintoa vuodesta 1956

» Alkuun

Sivun sisältö

» Helkavirret
» Lehtityö
» Teatterityö
» Teemat muuttuvat
» Artikkelin lähteet
» Tuotanto/Ura
» Lisätietolinkit
» Kirjavinkit
» Muuta
Henkilötiedot

Lönnbohm, Armas Einar Leopold
6.7.1878 - 10.1.1926
Taiteilijanimet:
Vilkastus, Mikko, Teemu, Kanttori Sepeteus,
Ammatti:
Kirjailija, lehtimies
Koulutus:
Ylioppilas
Palkinnot:
Valtion kirjallisuuspalkinto 1899, 1900, 1902, 1904, 1907, 1908, 1911–1912, 1915–1918, 1920







| Lähetä sivu tuttavallesi   | Tulosta tämä sivu

© 2003 YLE Teema