 |
 |
|
 |
Säveltäjä-urkuri Oskar Merikanto syntyi Helsingissä 5.8.1868 köyhiin oloihin. Musiikin alkeet Merikanto sai kaartin seurakunnan kanttorilta 8-vuotiaana ja vuodesta 1877 lähtien hän sai opetusta koulunkäyntinsä ohella Helsingin Vanhan kirkon urkurin Lauri Hämäläisen suojattina.
|
 |
Kaksoisdebyytti
Oskar Merikanto antoi vuonna 1887 kaksoisdebyytin, eli ensikonsertit sekä pianossa että uruissa. Hän pääsi Aurora Karamzinin tukemana opiskelemaan Leipzigiin 1887-89. Lauri Hämäläisen yllättäen kuoltua Merikanto palasi Helsinkiin jatkamaan Hämäläisen työtä lukkari-urkurikoulun urkujensoiton opettajana. Opiskeltuaan vielä Berliinissä 1890-91 Merikanto valittiin Johanneksen kirkon urkurin virkaan, jossa hän toimi kuolemaansa saakka.
|
 |
Käytännön muusikko
Merikanto esiintyi urkurina, pianistina ja konserttisäestäjänä kotimaan lisäksi muualla Euroopassa, Venäjällä ja Amerikassa. Säveltäjänä Merikanto tunnetaan parhaiten yksinlauluistaan. Hänen lauluilleen on ominaista kansanomainen luonne ja tarttuva melodisuus. Merikanto oli ensimmäinen suomalainen säveltäjä, joka valitsi teksteiksi johdonmukaisesti suomenkielistä runoutta. Hänen mielirunoilijoitaan olivat mm. J.H. Erkko, Larin-Kyösti ja Eino Leino.
|
 |
Oopperasäveltäjä ja kriitikko
Oskar Merikanto kuului 1911 Suomalaisen Oopperan perustajiin ja toimi sen ensimmäisenä kapellimestarina. Merikannon säveltämät oopperat ovat laulunäytelmän tyyppinen Pohjan neiti (1898), dramaattisempi Elinan surma (1910) ja italialaisittain melodinen Regina von Emmeritz (1920).
|
 |
Vuosisadanvaihteessa Merikanto (nimimerkki O.) toimi myös Päivälehden (nykyinen Helsingin Sanomat) ja Valvojan musiikkiarvostelijana.
Oskar Merikanto kuoli 17.2.1924.
|
 |
Juha T. Koskinen
|
 |
Tuotanto/Ura
Ura
1889-1914 Helsingin Lukkari-urkurikoulun opettaja 1892-1924 Helsingin Johanneksen kirkon(Uuden kirkon)urkuri 1906-1920 Helsingin musiikkiopiston urkujensoiton opettaja 1911 Kotimaisen Oopperan perustajia 1911-1922 Kotimaisen Oopperan / Suomalaisen Oopperan kapellimestari
Sävellyksiä
Runsaat 150 yksinlaulua, mm. mm. Suomalaisia laulusävellyksiä I-VIII I op.2 - Pai, pai, paitaressu; Vanha mummo; Onneton II op.11 - Kevätlinnuille etelässä; Muistellessa; Yöllä III op.18 - Hyljätty; Ilta tuntureilla; Haave; Immen pelko IV op.30 - Laulan lasta nukkumaan; Laula tyttö!; Tule!; Myrskylintu V op. 52 - Taas soivat ne suuret surut; Linnulle kirkkomaalla, Oi, muistatko vielä sen virren, Itkevä huilu VI op. 53 - Omenankukat; Oi minne emon lintunen lens VII op. 58 - Illan kuutamossa; Lapselle; Yksin; Kevätlaulu VIII op. 69 - Ilialin laulu; Illansuussa; Nuoruuden ylistys; Ballaadi
Laulut, op. 20 - Kullan murunen; Miksi laulan; Liknelse Laulut, op. 32 - Mä lykkään purteni laineillen; Se. kvisten skälver; Hän kulkevi kuin yli kukkien; Bygatan utanför Laulut, op. 36 - Den enda stunden; Kottarainen; Soi vienosti murheeni soitto Laulut, op. 71 - Ma elän; Talvikukkia
pianosävellyksiä mm.: 1895 Kesäilta, op. 1 muunnelmasarja sävelmästä Ukko Nooa
Urkusävellyksiä mm. 1923 tai aik. Fantasia ja koraali 1890 Konserttifantasia 1913 tai aik. Passacaglia fis-molli 100 koraalialkusoittoa
Oopperat: 1898 Pohjan neiti 1909-1910 Elinan surma, 1916-1919 Regina von Emmeritz
Kirjavinkit
Heikinheimo, Seppo: Oskar Merikanto ja hänen aikansa. Otava 1995.
Poroila, Heikki: Oskar Merikannon sävellykset. Suomen musiikkikirjastoyhdistys 1994.
Suomalainen, Yrjö: Oskar Merikanto - Suomen kotien säveltäjä. Otava 1950.
|
|
Lähteet
Heiniö, Jalkanen, Lappalainen, Salmenhaara: Suomalaisia säveltäjiä. Otava 1994. Seppo Heikinheimo: Oskar Merikanto ja hänen aikansa. Otava 1995. Jan Lehtola: Oskar Merikanto – unohdettu urkuri. Teksti O. Merikannon urkuteosten kokonaislevytykseen. Ondine 2001.
|
» Alkuun
|
|