Suo, kuokka ja Jussi - kansankoti ja sen vieraat

Kun aloitimme reilut kaksi vuotta sitten Kansankodin kuokkavieraat -sarjan tekemisen, oli aivan mahdotonta ennustaa, millaiseen keskusteluilmapiiriin sarja vuonna 2011 keväällä valmistuu. Sarjan viimeisen osan lähestyessä voin ilokseni todeta, että keskustelu on ollut vilkkaampaa ja räiskyvämpää kuin varmaan kukaan meistä tekijöistä oli uskaltanut edes toivoa.

Reilut puoli miljoonaa suomalaista, hieman laskijasta ja laskutavasta riippuen, muutti aikoinaan Ruotsiin. Asiaan syventyneenä on ollut suorastaan hämmentävää huomata kuinka vähän tästä porukasta, jolla oli merkittävä osa ruotsalaisen kansankodin rakentamisessa, on näiden kuluneiden vuosien aikana meillä Suomessa puhuttu tai välitetty. Tämän saimme kuulla myös monilta haastateltaviltamme kuvausmatkoillamme Ruotsissa ja heidän läheisiltään.

Jotkut tapaamistamme ihmisistä kokivat itsensä vielä vuosikymmenienkin jälkeen vieraiksi vieraassa maassa, kun taas toisille oli entinen kotimaa muuttunut muukalaiseksi, eikä siteitä Suomeen enää ollut. Yksi määrittävä tekijä lienee ollut ruotsin kielen taito, joka nousi vahvasti esiin ihmisten keskuudessa sarjaa tehdessämme. Ilman kielitaitoa olivat etenemismahdollisuudet olleet huomattavasti rajallisemmat kuin ruotsia taitavalle. Kärjistäen voisi sanoa, ettei suomalaiselle sodanjälkeiselle puhumattomuuden kulttuurille ollut juurikaan jalansijaa Ruotsissa, jos Suomessakaan. Mukaan mahtuu tietysti menestystarinoita ja hieman mollisävyisempiäkin kohtaloita, jonka vuoksi olemme pyrkineet kahdeksassa osassa käsittelemään kruunun kolikon molempia puolia. Elokuva on rajaamisen taidetta, eikä tämäkään sarja tule kaikkea kaikesta kertomaan saati olemaan millään tavalla lausuma siihen, että tällaisia ovat ruotsinsuomalaiset.

Sarjaa tehdessä oli mielenkiintoista huomata kuinka paljon ruotsinsuomalaisiin oikeasti liittyy myyttisyyttä, niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Suomalainen on milloin mitäkin, aivan kuten meilläkin on omat kansanviisautemme ruotsalaisista. Osa pitänee paikkansakin, mutta olisi kuitenkin virhe käsitellä Ruotsiin muuttaneita ihmisiä jonakin yhtenäisenä, myyttisenä joukkona, jolla on samat mielipiteet, elämät ja päämäärät. Heitä ei käytännössä yhdistä mikään muu asia kuin se, että he ovat kaikki muuttaneet Suomesta Ruotsiin.

Keskustelua runsaasti herättänyt sarjan nimi ei ole luonnollisestikaan mikään vahinko. Hieman provosoiden ruotsalainen kansankoti on myytti, kuten suolla kuokkiva suomalainen Jussikin, joka sittemmin pisti pellot pakettiin ja lähti Volvon tehtaalle kultaa vuolemaan. Näin sarjan viimeisen osan aattona haluankin kiittää niitä kymmeniä ja taas kymmeniä ihmisiä, joiden kanssa saimme näiden myyttien taakse kurkistaa ja niitä, jotka ovat tuoneet eri foorumeilla omat näkemyksensä ja mielipiteensä tähän keskusteluun. Murtukoot myytit ja jatkukoon keväinen keskustelu vilkkaana!

Ari Matikainen on Kansankodin kuokkavieraat -sarjan tuottaja-ohjaaja