Dogora

Patrice Leconten ohjaama, kuvan ja musiikin varassa kulkeva dokumenttielokuva ilman dialogia kuvaa arkielämää Kambodzhan kaduilla impressionistisella ja lyyrisellä tavalla.

Ohjaaja kertoo innoituksestaan: ”Olin katsomassa Georg Büchnerin näytelmää Leonce et Lena, ja teoksen taustalla soinut musiikki hurmasi minut. Sain tietää, että sen oli säveltänyt Etienne Perruchon, minulle täysin uusi tuttavuus. Näytelmän jälkeen törmäsin säveltäjään takahuoneessa, ja keskustelun jälkeen sain postissa hänen säveltämäänsä musiikkia. Yhtä kappaletta kuuntelin satoja kertoja, sen nimi oli DOGORA. Siinä 500 lasta laulaa eräänlaista euforista oopperaa keksityllä kielellä.”

Samana vuonna 2002 Leconte vieraili Kambodzhassa, jossa hänen veljensä työskenteli, ja ihastui. Maa tuntui olevan hymni elämälle, maanpäällinen DOGORA.