Elävä arkisto: Aila Meriluoto 90 v.

10. tammikuuta 2014 90 vuotta täyttävä Aila Meriluoto nousi julkisuuteen heti esikoiskokoelmallaan Lasimaalaus (1946), jonka uhma ja tulevaisuudenusko vetosivat suureen lukijakuntaan. Teoksesta tuli myyntimenestys, ja sen yksittäisistä teksteistä nimikkorunon lisäksi Kivinen jumala ja Kahlaajatyttö puhuttelivat sodan kokenutta nuorisoa.

Pian esikoiskokoelman jälkeen Meriluoto tapasi runoilija Lauri Viidan, ja toisen runokokoelman julkaiseminen lykkääntyi vuoteen 1952. Kokoelma Sairas tyttö tansii oli edeltäjänsä tavoin vielä mitallista loppusoinnutettua runoa. Kolmatta runoteosta saatiin jälleen odottaa kuusi vuotta, osittain vaikean avioliiton, osittain muuttuneen runoilmaisun vuoksi.

Henkilökuvassa Toisen tasavallan kulttuurikasvoja (1978) Meriluoto kertoo kolmannesta kokoelmastaan Pahat unet: ”Silloinhan oli se modernismin murros. Ja se oli melkoinen shokki mulle, silloin kun oli niin kuin kehittänyt semmoisen tekniikan aika pitkälle, ja sitten yhtäkkiä sillä ei ollutkaan mitään merkitystä. Sitä ei voinut käyttää enää. Ja sitten ei oikein tajunnut sitä uutta runoa. Muistan että se oli melkoinen kriisi.”

Avioliitto päättyi Lauri Viidan psyykkisen sairauden painosta, ja Meriluoto muutti Ruotsiin, missä hän asui ja kirjoitti 1962–1974. Suomeen palattuaan Meriluoto julkaisi 1970–80-luvuilla kolme runoteosta, joissa nuori runotyttö oli kasvanut vahvaksi naiseksi. Enemmän huomiota saivat kuitenkin hänen avoimen henkilökohtaiset muistelmateoksena Lasimaalauksen läpi (1986), Vaarallista kokea (1996) ja Mekko meni taululle (2001). Myös vanhemmalla iällä 2000-luvulla kirjoitetut kolme runoteosta ovat saaneet innostuneen vastaanoton.

Elävän arkiston kahdessa henkilökuvassa eri vuosilta Meriluoto kertoo työstään ja elämästään, ensin 54-vuotiaana runoilijana, sitten 72-vuotiaana muistelmien kirjoittajana. ”Mulla on aina ollut se tarve, että täytyy sitten yhtäkkiä repäistä, uskaltaa”, perustelee Meriluoto Ailan aika -ohjelmassa (1994) skandaalinkäryisiä proosa- ja muistelmateoksiaan. Meriluoto on uskaltanut ja uskalluksellaan vakiinnuttanut paikkansa maamme keskeisimpien lyyrikkojen ja muistelijoiden joukossa.