Hävinneiden vaalifilmit

Presidentin virkaan tarvitaan mies, jonka hartiat kestävät vallan vastuun ja painon: suurlähettiläs Sakari Tuomioja on vaalimainoksensa mukaan juuri sellainen. Filmissä Kykyä, taitoa ja kansalaiskuntoa vuodelta 1955 presidenttiehdokas Tuomioja nähdään leikkaamassa nurmikkoa sekä monissa neuvotteluissa ja virka-asunnossaan Lontoossa. Tekstissä korostetaan, kuinka Tuomiojan asiantuntijahallitus osoitti, että säännöstelyn purkaminen on mahdollista; kuvissa näytetään kahvinjuojia ja moninaisten uusien elintarvikkeiden iloisia ostajia. Vapaa-aikanaan Sakari Tuomioja viettää iltoja Vappu-vaimon, Tuuli-tyttären ja Erkki-pojan kanssa kodikkaasti takkatulen äärellä. Moninkertainen ministeri Tuomioja oli Kansallisen Kokoomuksen ja Vapaamielisten liiton ehdokas vuoden 1956 presidentinvaaleissa, joiden lopullinen taisto käytiin Urho Kekkosen ja K.A. Fagerholmin välillä.

Vuoden 1962 presidentinvaaleissa istuva presidentti Kekkonen sai vastaansa oikeuskansleri Olavi Hongan. Hänen tuekseen muodostettiin ns. Honka-liitto, johon kuuluivat Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Kansallinen Kokoomus, Suomen Kansanpuolue, Ruotsalainen Kansanpuolue, Suomen Pientalonpoikien Puolue ja Vapaamielisten Liitto. Laajapohjainen tukijajoukko ehti tuottaa Olavi Hongan kaksiosaisen vaalielokuvan Tästä tulevaisuuteen, joka alkaa mahtipontisesti: ”Tämä elokuva kertoo teille ratkaisusta, jonka tekee vapaa kansa vapaassa maassa. Tämä kansa, tässä maassa.”

Vaalifilmi valmistui 12.10.1961, mutta maan jouduttua noottikriisin ravistelemaksi 30.10.1961 Honka luopui ehdokkuudestaan ”isänmaan edun nimissä”. Noottikriisi ja pahimman kilpailijan vetäytyminen takasivat Kekkoselle selvän vaalivoiton.

Vuoden 1968 vaaleissa Kekkonen sai vastaansa Kokoomuksen Matti Virkkusen ja SMP:n Veikko Vennamon.
Myös Virkkusen vaalielokuva Maa tarvitsee presidentin korostaa vapauden merkitystä Kekkosen hallitsemassa maassa: ”Suomalainen kansanvalta edellyttää valinnanvapautta ja oikeutta lausua vapaasti mielipiteensä. Tämä merkitsee sitä, että kun esimerkiksi valitaan henkilöitä virkoihin, täytyy olla enemmän kuin yksi ehdokas, jotta voidaan puhua valinnasta sanan varsinaisessa merkityksessä.”

Filosofian ja kauppatieteen tohtori, varatuomari Matti Virkkunen oli Kansallis-Osake-Pankin pääjohtaja ja arvostettu talousmies. Hänen keskeisin vaaliteemansa oli suomalaisen elämänmuodon ylläpitäminen.Virkkunen sai taakseen toiseksi eniten valitsijamiesääniä presidentti Kekkosen jälkeen, mutta pidemmällä tähtäimellä haastajista voiton vei Veikko Vennamo: presidentinvaalien tarjoama julkisuus nosti SMP:n ja Vennamon eduskuntavaalien suureksi vaalivoittajaksi kaksi vuotta myöhemmin.

Kokoomusjohtaja Harri Holkeri haki presidentinvirkaa vuosina 1982 ja 1988, mutta molempien vaalien voiton vei Mauno Koivisto. Jälkimmäistä vaalia varten tehdyssä mainoselokuvassa Harri Holkeri – tulevaisuuden tekijä tuolloin tuore pääministeri Holkeri uhkuu varmuutta ja eurooppalaisuutta. Haastattelijana on Yleisradion kultivoitunut ulkomaankirjeenvaihtaja Erkki Toivanen. ”Tulevaisuushan tulee aina itsestään, mutta sille kehitykselle - sille on tehtävä jotain”, toteaa Holkeri sangen paperinmakuisesti keskustelun päätteeksi. Vaalifilmin on ohjannut Lauri Törhönen.

Poliittisen historian tutkija Keijo Korhonen oli toiminut ulkoasianministerinä 1970-luvulla, ja vuonna 1994 hän pyrki presidenttiehdokkaaksi Suomen Keskustan edustajana. Kun Kepu valitsi ehdokkaakseen Paavo Väyrysen, perusti Korhonen oman valitsijamiesyhdistyksen Suomen kansan itsenäisyysrintama. Hänen keskeisin tavoitteensa oli estää Suomen liittyminen EU:hun. Vaalifilmissä Keijo Korhonen presidentiksi korostetaankin hyvin voimallisesti Suomen itsenäisyyttä ja suomalaisuutta. Korhosen vaalielokuvan ohjauksesta vastaa Marja Pensala.

Lisää hävinneitä ehdokkaita Elävässä arkistossa: Tärkeintä on jalo kilpa