Ikkunoita avaruuteen
Julkaistu perjantaina 21.12.2012 1 kommenttia 121 suositusta
Torstai-iltaan saadaan tammikuussa uusi kiehtova lisä, kun puoli yhdeksän tiedepaikalla starttaa sarja Ikkunoita avaruuteen. Puolituntisissa jaksoissa tutustutaan tiedemies Ivan Semeniukin johdolla aurinkokunnan menneisyyteen, nykytilaan ja tulevaisuuteen.
1/12. Aurinko. Uusimmat teleskooppikuvat ovat auttaneet meitä ymmärtämään, millaisia uusia maailmoja maailmankaikkeudessa piilee. Sarjan avausjaksossa tutustutaan olemassaolomme kannalta elintärkeään aurinkoon.
2/12. Rosoisia maisemia. Millaisia näkymiä teleskooppikuvat paljastavat Merkuriuksen ja Venuksen pinnalta? Entä millainen yhteys maan ja sen äänettömän yhtiömiehen, kuun, välillä vallitsee?
3/12. Punainen planeetta. Uudet teleskooppikuvat ovat muuttaneet ratkaisevasti käsityksiämme Marsista. Millaisia elämään viittaavia merkkejä sieltä on löydetty ja koska ihminen voisi sinne laskeutua?
4/12. Jättiläisplaneetat. Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus ovat aurinkokuntamme jättiläisiä ja monin tavoin poikkeuksellisia planeettoja. Entä millainen on kääpiöplaneetta Pluto?
5/12. Salaisia suojasatamia. Jättiläisplaneettoja kiertävät kuut - Europa, Titan ja Io ja monet muut - ovat alkaneet kiinnostaa tutkijoita entistä enemmän. Millaisia elämänmuotoja niistä voisi löytyä?
6/12. Kosminen ampumarata. Avaruudessa kiitää sadoittain asteroideja ja komeettoja, elämmekö tosiaan kosmisella ampumaradalla? Entä millaisia maailmoja oman aurinkokuntamme ulkopuolella avautuu?
7/12. Hubblen avaruusteleskooppi. Vuonna 1990 maata kiertävälle radalle laukaistua Hubblen avaruusteleskooppia on korjattu huoltolennoilla useaan otteeseen. Kuinka operaatiot ovat parantaneet kuvien laatua?
8/12. Superteleskoopit. Työ entistä monipuolisempien teleskooppien parissa jatkuu kiivaana. Spitzerin avaruusteleskoopin uskotaan voivan ottaa kuvia kaukaisista planeetoista, joissa voi olla maankaltaista elämää.
9/12. Kosmiset sateenkaaret. Näkeminen on astronomian perusta, mutta ihmissilmä ei kykene näkemään kaikkia valon aallonpituuksia. Miltä avaruus näyttää infrapunavalossa?
10/12. Tähtientarkkailijan paratiisi. Atacaman autiomaa Chilessä on maailman kuivimpia alueita ja äärimmäisen pieni ilmankosteus antaa erinomaiset mahdollisuudet tähtitaivaan tarkkailuun.
11/12. Liekehtivä taivas. Revontulet eivät ole pelkästään kauniita; ne kertovat planeettamme ja aurinkomme rakenteesta ja viitoittavat myös tietä etsittäessä elämää muilta planeetoilta.
12/12. Virtuaalinen maailmankaikkeus. Tietokonesimulaatioiden avulla voimme tarkkailla aurinkokuntien liikkeitä miljoonien vuosien jaksoilta ja arvioida vaikkapa pimeän aineen vaikutuksia maailmankaikkeudessa.
Lisätietoa ohjelmasta
(Cosmic Vistas)
Löydä lisää:
Ivan SemeniukLähetä linkki
Kommentit
Selaa ohjelmia aiheiden mukaan
Selaa ohjelmapaikkoja
Suositelluimmat jutut
TIISTAINA 11.3.2014