TV-arkisto: Seela Sella 75 v.

Yksi maamme rakastetuimmista tähtinäyttelijöistä, Seela Sella, täyttää 75 vuotta 30.12.2011. Hänen syntymäpäivänsä kunniaksi Teema esittää konserttiohjelman S’brent – se palaa vuodelta 1979.

Seela Sella valmistui näyttelijäksi Suomen teatterikoulusta vuonna 1959, ja suurelle yleisölle hän tuli monien aikalaistensa tavoin tutuksi television välityksellä. Sella on ollut 1960-luvulta saakka suosittu vierailija niin Yleisradion kuin MTV:nkin televisiotuotannoissa. Mieliin painuvimpia tv-näytelmiä ovat olleet MTV:n Aitiopaikan Terveisiä Dorikselta (1976) ja Laahus (1980) sekä Ylen Elämänmeno (1978), Gabriel tule takaisin (1979), Yksinpuhuja (1984), Verisiskot (1997) ja Viimeiset mitalit (2000). Sella on tehnyt myös elokuvissa elämänläheisiä ja lämpimiä luonnerooleja, ja hänet on palkittu kahdesti parhaan sivuosanäyttelijättären Jussi-patsaalla. Näyttämötaiteen valtionpalkinnon hän sai vuonna 2009.

Turun kaupunginteatterin vastakiinnitetty näyttelijä Seela Virtanen tapasi operettisankarina vierailevan Elis Sellan vuonna 1961, ja pari päätyi yhteen osittain työkavereiden kepposen vuoksi: nämä julkaisivat Seelan ja Eliksen kihlailmoituksen salaa Turun Sanomissa.
Pari avioitui vuonna 1962, ja 1960-luvun lopulla Seela Sella kääntyi virallisesti juutalaiseen uskoon.

Juutalaisten ghettolauluista koottu ohjelma S’brent – se palaa perustuu samannimiseen teatteriesitykseen, joka sai ensi-iltansa Kansallisteatterissa vuonna 1976. Esitys saavutti suuren suosion, ja Eija-Elina Bergholm ohjasi siitä televisiosovituksen, jossa alkuperäisesityksen tavoin käytetään minimaalisen vähän rekvisiittaa. Pääosassa ovat laulut ja niiden tekstit, sekä Seela ja Elis Sellan ilmeikkäät kasvot ja tulkinnat.

Sellojen keräämät laulut syntyivät Puolan, Baltian, Valko-Venäjän ja Ukrainan ghetoissa toisen maailmansodan aikana. Ne auttoivat ghettojen vainottuja asukkaita jaksamaan lähes sietämättömissä olosuhteissa ja antoivat toivoa paremmasta huomisesta. Monissa lauluissa kaikuu myös ahdistus, taistelu ja kapina.

Ghettojen mielivaltaisuus, perheiden hajoaminen ja turvattomuus saavat rinnalleen kaikuja natsien vastaisesta partisaaniliikkeistä ja kulttuurista, jota kurjuudenkin keskellä vaalittiin.

Laulut esitetään jiddišin kielellä, ja niiden suomennokset ovat runoilija Arvo Salon ja Elis Sellan käsialaa. Musiikin sovituksesta ja johdosta vastaa Jani Uhlenius. Lauluista tehtiin vuonna 1979 myös esityksen nimeä kantava levy, joka on ilmestynyt myös cd:nä. Seela Sella on julkaissut juutalaislauluista kertovat kirjan Se palaa! vuonna 2008.

”Eikö arkipäivän rasismia ole tavallaan myös se, ettei ole edes kiinnostunut toisenlaisista kulttuureista ja ihmisistä kuin omansa?” kysyi Seela Sella haastattelussaan Katso-lehdessä vuonna 1979. Siinä mielessä S’brent – se palaa ei ole menettänyt ajankohtaisuudestaan hiventäkään.

Ohjelman päätteeksi Seela Sella kertoo urastaan Marko Gustafssonin tuoreessa haastattelussa.