TV-arkiston Kino: Meren juhlat

Meren juhlat on suomalaisen 1960-luvun uuden aallon merkkiteos, jossa kansalliset piirteet yhdistyvät eurooppalaiseen tyyliin.

Vuonna 1926 syntynyt Maunu Kurkvaara aloitti elokuvauransa 1950-luvulla, ensin ohjaajien assistenttina, sitten kokeillen omia siipiään ohjaajana. Vähitellen hänestä kehittyi meikäläisittäin poikkeuksellinen auteur, joka paitsi ohjasi ja käsikirjoitti, myös kuvasi ja leikkasi elokuvansa itse.

1950-luvun ohjaustyöt Onnen saari, Tirlittan ja Patarouva jäivät vähälle huomiolle, ja vuoden 1960 Autotytöt herätti huomiota lähinnä ajankohtaisella aiheellaan. Vuonna 1961 valmistunut Rakas… oli arkisuudessaan uudenlainen, kevyttuotantoinen kuvaus nuoren kaupunkilaisparin ongelmista. Sen jälkeen valmistunut Yksityisalue (1962) jatkoi samoilla linjoilla pohdiskellen nuoren arkkitehdin itsemurhan syitä. Myös Meren juhlat (1963) tarkastelee urbaanin ihmisen yksinäisyyttä ja oman suojamuurin koettelemista.

Ohjaaja itse on niputtanut elokuvat Rakas…, Yksityisalue ja Meren juhlat trilogiaksi, jota voi hyvällä syyllä pitää suomalaisen uuden aallon avauksena. Trilogian kuvallinen ilmaisu, tuotantotapa ja näyttelijöiden arkisuus poikkeavatkin kovasti perinteisestä kotimaisesta studioelokuvasta: vaikutelma oli niin hätkähdyttävä, että joukko vanhempia elokuvaihmisiä jopa erosi Jussi-patsaita jakavasta Filmiaura ry:stä, kun Rakas… sai neljä Jussi-palkintoa.
Kahteen mustavalkoiseen edeltäjäänsä verrattuna Meren juhlat on vielä irtonaisempi, raikas ja värikylläinen, ja sen sommitteluissa näkyy ohjaajan rakkaus kuvataiteisiin. Elokuvassa valokuvamallin uralla menestynyt Sini kutsuu elitistisiin juhliin seuralaisekseen kymmenen vuoden takaisen poikaystävänsä Jaskan. Jaskan kautta Sini peilaa omaa elämäänsä ja omia valintojaan, omaa levottomuuttaan ja epäviihtyisyyttään.

Elokuvan värileikki, musiikillinen kuvakerronta, kameran käyttö ja henkilöhahmojen epädramaattisuus on omaksuttu ranskalaisista uuden aallon elokuvista, samoin kuin monien sivuhenkilöiden ja tilanteiden pastissimaisuus. Vakava ja verkkainen alavire sekä paikoin luonnoton replikointi ovat puolestaan mitä suurimmassa määrin kansallisia ominaisuuksia, jotka asettavat elokuvan tuon ajan suomalaiseen viitekehykseen.

Meren juhlat on nähty televisiossa viimeksi vuonna 1981. Nyt elokuvasta kertoo 85 vuotta täyttävä ohjaajamestari Kurkvaara itse TV-arkiston ja Jarmo Heikkisen vieraana.

Lisäkuvana esitetään Maunu Kurkvaaran aiemmin televisiossa esittämätön lyhytelokuva Kaupunki vuodelta 1957.

HUOM! Meren juhlien ainoa esitys on tiistaina 5.7. Perjantain ja sunnuntain uusintapaikoilla nähdään Kurkvaaran musiikkielokuva Lauantaileikit.