Selviytymistarinoita katsellessa mieleeni nousi vahvasti eräs nuori mies, josta kannattaisi tehdä ehkä myös jonkinlainen selviytymistarina ohjelma. Hän on äitinsä vahvalla ja tuella ja upealla persoonallisuudella selviytynyt vaikeasta ADHDstä ja elää erityisen hyvää ja onnnellista elämää. Työskentelen itse neurologisesti ongelmaisten lasten ja nuorten kanssa ja heille ja heidän vanhemmilleen tekisi erittäin hyvää nähdä miten hyvin, joku on selviytynyt, vaikka lähtökohdat on olleet vaikeat ja ovat haastelliset yhä. Erityisesti se, että asioista on puhuttu alusta lähtien omalla nimellä ja pidetty arvossa pojan kokemuksia.