Fjodor Dostojevski: Rikos ja rangaistus (1866)

Julkaistu tiistaina 16.07.2013 0 46

Alle kolmikymmenvuotiaana Dostojevski koki rikollisen kohtaloista ankarimman: hänet tuomittiin kuolemaan. Teloitusryhmä kohotti jo kiväärinsä, kun tsaarin lähetti toi viestin: kuolemantuomio on peruutettu. Dostojevski tovereineen karkotettiin Siperiaan.

Fjodor Dostojevski syntyi Moskovassa 1821. Köyhäinsairaalan lääkärinä työskennellyt isä oli ankara ja etäinen. Äiti opetti pojan raamatun avulla lukemaan ja kirjoittamaan jo 4-vuotiaana. Kun Fjodor oli 15-vuotias, äiti kuoli. Isä lähetti pojan Pietarin Sotilasakatemiaan insinööriopintoihin. Motivaatio-ongelmista huolimatta Fjodor valmistui koulusta hyvin arvosanoin ja sai töitä armeijasta kartanpiirtäjänä. Jo vuoden kuluttua hän lopetti työt aloittaakseen kirjailijan uran.

Esikoisteos Köyhää väkeä oli menestys ja teki 24-vuotiaasta Dostojevskista kuuluisan. Kirjailija ei kuitenkaan sopeutunut seurapiireihin; sen sijaan hän löysi tovereita vallankumouksellisesta salaseurasta. Eräänä yönä sen jäsenet pidätettiin. Myös Dostojevski. Tsaari halusi antaa kumouksellisille opetuksen: heille langetettiin kuolemantuomio, joka juuri ennen teloitusta muutettiin Siperian työleirikomennukseksi. Täpärä pelastuminen kuolemalta jätti pysyvän jäljen Dostojevskin mieleen; siihen tunnetilaan hän palasi usein romaaneissaan.

Neljän pakkotyövuoden jälkeen Dostojevski passitettiin kuudeksi vuodeksi sotilaspalvelukseen. Pietariin palasi muuttunut mies. Vankileirin ainoa sallittu kirja, Raamattu, oli syventänyt entisestään kirjailijan uskoa. Isänmaallisen aatemaailman omaksunut Dostojevski pohdiskeli kuitenkin edelleen yhteiskunnan vähäosaisten asemaa. Hän visioi erityistä venäläistä sosialismia, jossa ortodoksisella kirkolla olisi merkittävä rooli. Hän näki Venäjän moraalisesti rappiollisen Länsi-Euroopan pelastajana.

Vaimonsa ja veljensä kuoleman jälkeen masentunut Dostojevski hahmotteli kahta tarinaa: alkoholismista ja rikoksesta. Hän yhdisti teemat, syntyi Rikos ja rangaistus. Tarina julkaistiin kirjallisuuslehdessä 12-osaisena jatkokertomuksena vuonna 1866 ja jo seuraavana vuonna romaanina.

Romaanin päähenkilö on Rodion Romanovitš Raskolnikov, opinnoistaan syrjäytynyt ja taloudellisesti koville ajautunut älykäs opiskelija. Ihmisyyden arvoa pohdiskeleva Raskolnikov jakaa kansan kahteen ryhmään: ylemmät ovat uudistajia, joilla on tarvittaessa oikeus ylittään lain ja moraalin rajat. Alemman ryhmän, tavallisen kansan, tehtävänä on pysyä lainkuuliaisena, työtätekevänä väkenä. Itsensä Raskolnikov näkee ylemmän ryhmän ihmisenä.

Dostojevskin kotikaupunkiin, Pietariin, sijoittuvassa tarinassa Raskolnikov murhaa panttilainaamoa pitävän, ahneena tunnetun vanhan naisen. Hänet motivoi rikokseen helppo raha. Toisaalta perimmäisenä syynä lienee ollut halu osoittaa teoriansa todeksi: ylemmän ryhmän ihmisenä hän voi astua moraalirajan yli. Hän voi tappaa ihmisen vailla seurauksia. Mutta murhan jälkeen Raskolnikovin mieli järkkyy. Hän ei hallitse itseään ja arvelee saaneensa rangaistukseksi henkisen kärsimyksen: ”Varmuus siitä, että kaikki, niin muisti kuin tavanomainen ymmärryskin, alkoi pettää, kiusasi häntä sietämättömästi. ’Mitä, alkaako se todella jo nyt, tuleeko rangaistus jo nyt?´"

Raskolnikov katuu, muttei tunnusta tekoaan poliisille. Seuraa kissa ja hiiri -leikki, jossa murhaa tutkiva poliisi Porfiri Petrovitš taitavalla, Raskolnikovia piinaavalla kuulustelutaktiikallaan ajaa tämän lopulta umpikujaan. Monitasoista ja pohdiskelevaa romaania voi lukea myös dekkarina, jossa jatkokertomukselle tyypillisesti kappaleiden lopetukset koukuttavat lukijan: ”Mutta silloin tapahtui jotain outoa ja odottamatonta, siinä määrin asioiden tavallisesta kulusta poikkeavaa, ettei sen paremmin Raskolnikov kuin Porfiri Petrovitskaan ollut voinut aavistaa sellaista käännettä.”

Kiinni jäätyään Raskolnikov, ateistinen nihilisti, tuomitaan vuosikausiksi Siperiaan. Hänen mukaansa Pietarista lähtee nuori nainen, prostituoituna työskennellyt Sonja. Yhteiskunnan paheksumat yksilöt löytävät toisensa.

Vankeudessa Raskolnikov, luojansa Fjodor Dostojevskin tapaan, löytää elämälleen uuden merkityksen Raamattua lukemalla.

Teksti: Olli Laine, Yle Kulttuuri. Kuva: Otava

Lisää: 10 kirjaa rikoksesta