Vuosituhannen alussa 2000-2002 Suomessa oli 7-8 miestä, jotka ylittivät 20 metrin tai jopa 21 metrin rajan vuosittain ja jopa useaan kertaa kauden aikana: Mika Halvari, Arsi Harju, Jarkko Haukijärvi, Robert Häggblom, Jani Illikainen, Conny Karlsson, Tepa Reinikainen, Ville Tiisanoja.
http://www.20m-kerho.com/members.php?lang=fi
Noin monen miehen samanaikaisuus 20 metrin kerhossa tuntui omituiselta jo silloinkin, kun he kaiken lisäksi putkahtivat sinne yhtäkkiä jostakin. Vain Mika Halvari oli saavuttanut tuon kunnon jo 1990-luvun puolivälissä.
En ilmiöön muuta selitystä keksi kuin että silloin lajin parissa oli hyvä fiilinki. Lajivalmentaja Matti Yrjölä oli voimissaan, ikäisekseen yllättävän tietäväinen ja sosiaalisesti ulospäin suuntautunut. Kuulantyöntäjistä itsestään Halvari oli hauska tyyppi, samoin Karlsson. Hiljaisen Harjun kultamitali Sydneyssä oli muuten tärkeää lajille.
Tuo hyvä fiilinki taisi kadota Halvarin lopettamiseen sekä pariin dopingkäryyn. En tiedä, ottiko Yrjölä jostain nokkiinsa ja rakoiliko valmentajien yhteishenki. Kuulantyöntäjien keskuuteen ainakin tuli jonkinlaista malttamattomuutta ja motivaation puutetta, kun tulosten paraneminen pysähtyi. Karlssonilla olisi ollut motivaatiota, mutta hän valitettavasti sairastui.
Nyt pituushypyssä on vastaava fiilis kuin kuulantyönnössä vuosituhannen vaihteessa. Toivottavasti pitkäkestoisemmalla vaikka sitten hitaammallakin trendillä.
Editoinut Volmari (05-08-2010 00:22)
|