|
Kari Mänty kirjoittaa pläjäyksessään maastohiihdon huonosti menneestä kaudesta. Männyn mukaan päävalmentaja Magnar Dalen ei voi väistää vastuutaan, mutta vastuunkantajia pitää löytyä niin sysistä kuin sepistäkin.
Kansa tunsi " vanhaan hyvään aikaan " Suomen hiihtoliiton puheenjohtajan, koska häntä tavattiin haastatella niin ilon kuin surunkin päivänä. Enää niin ei tarvitse tehdä, koska puheenjohtaja on häipynyt konsernin johtokuntakerrokseen ja operatiivinen vastuu on jäänyt lajiryhmien yhdistyksiin.
Organisaatiot eivät hiihdä, mutta luovat olosuhteita. Ne eivät nyky-Suomessa kestä hiihtolajeissa vertoja huipulla hiihtäviin maihin. Suomen maastohiihto on luisunut ulos maailman cupin palkintopallisijoilta. Poikkeus voisi vahvistaa säännön ensi viikonvaihteessa Falunissa, mutta senkään ei saisi sokaista tosiasioita.
Maastohiihtoväkeä ei käy kateeksi. Kaikki yrittävät parhaansa, mutta vaikka olisit miten suuren talon poika, eikä rahaa ole, sitä ei ole. Tulosta yritetään saada aikaan, mutta kun sitä ei tule, alkaa keskinäinen syyttely. Se onnistuu pienemmälläkin kukkarolla !
Yksi yleisesti hyväksytty sylkikuppi on löytynyt; päävalmentaja Magnar Dalen. Hänellä oli tullessaan omat kuherruskautensa ja hänet ehdittiin palkita Urheilugaalassakin vuoden valmentajana.
Kritiikkiä alkoi kuulua jo valintaillan myöhäistunteina. Purnaajat sanoivat, että Dalen keräsi vain henkilökohtaisten valmentajien kypsyttämiä hedelmiä.
Dalenia pidettiin enemmän huoltoeksperttinä. Rajaa vedettiin entistä enemmän ennen Vancouverin olympiakisoja. Päävalmentajan sana ei paljon painanut, kun henkilökohtaiset valmentajat päättivät hiihtäjiensä kanssa, missä ja miten hoidetaan viimeistely.
Eriseuraisuus vähensi Dalenin ansioksi laskettua yhteisöllisyyttä. Laskeva tuloskäyrä lisäsi nurinaa. Kommunikaatio aktiivien ja päävalmentajan kesken ontui ja huipentui Oslon MM-kisoissa hiihtäjien avoimeen protestiin.
Kriisipalaveri auttoi eteenpäin, mutta alkuajan auvoisuus ei ole hiihtojoukkoon palannut. Suoritustaso on tällä kaudella entisestään heikentynyt - erityisesti miesten puolella.
Yhteisleirejä on arvosteltu huonoiksi, eikä niissä ole marisijoiden mukaan tehty oikeita asioita.
Arvokisojen mitalimäärä on Dalenin päävalmentajakaudella mittava. Huippu-urheiluun kuuluu, että päävalmentajan osuutta vähätellään voittojen hetkellä, mutta tapppion isäksi hän kelpaa paljon paremmin.
Kukaan meistä ei ole täydellinen. Dalen on oman tiensä kulkija, herkkähipiäinen ihminen, jonka luottamus on vaikea saavuttaa, mutta helppo menettää.
Dalenin asemaa ei helpota, että hän on Suomen maastohiihdossa "vain" töissä. Työn ulkopuolinen luonteva kanssakäyminen jää pakostakin vähäiseksi, kun muu elämä, perhe, on Ruotsissa.
Loistaminen poissaololla Keuruun SM-kisoista vahvisti "ulkopuolisuuden" tunnetta. Syy voi olla vaikka miten hyvä tahansa, mutta niin on kuin miltä näyttää.
Suomen maastohiihdon kannalta on tärkeää, että kyräily lopetetaan kaikissa leireissä. Laiha sopu ei enää riitä vaan on tehtävä niin kuin Mietaa määräilee; keskityttävä olennaiseen, täysipainoiseen harjoitteluun.
Tulevaisuuden huippuhiihtäjät tarvitsevat kaiken aikaa esikuvia. Niitä ei tule, ellei ole menestystä. Kun ei ole menestystä, ei laji saa julkisuutta. Hiihdon palstatila on näillä lumilla selvästi kaventunut. Katsojaluvut ovat vastaavasti pudonneet, koska maailman cupit siirtyivät maksukortin taakse.
Aikaa ei ole hukattavaksi. Negatiivinen kierre pitää katkaista ennen kuin on liian myöhäistä. Lahjakkuuksilla on ottajia muissa lajeissa.
| 
