Rahapula haittaa maahanmuuttajien kielikoulutusta

Monissa kaupungeissa suomen kielen kursseille on pitkä jono, eikä rahapula salli riittävän monen uuden kurssin perustamista. Toisilla paikkakunnilla kestää ennen kuin ryhmä saadaan muodostettua. Apua etsitään sähköisistä palveluista.

Kielikursseja tarjotaan ympäri Suomen varsin erilaisia, maahanmuuttajien taustoista ja määristä riippuen. Kurssille voi päästä ilmaiseksi TE-toimiston kautta, mutta kalleimmista saa pulittaa lähemmäs tuhat euroa. Esimerkiksi työelämään tähtäävän työvoimapoliittisen kieliopetuksen määrärahaa on lisätty, mutta samaan aikaan kurssille tulijoiden määrä kasvaa.

Uudenmaan ELY-keskuksen maahanmuuttopäällikön Husein Muhammedin mukaan enemmän kursseja tarvittaisiin.

- Yksi ongelma on mielestäni se, että kielikoulutusta ei tarjota riittävän pitkälle. Kysymys on rahasta. Haluaisin haastaa myös päättäjiä miettimään, halutaanko kielikoulutusta tarjota riittämättömästi, minkä jälkeen ei työllisty, vai niin, että tavoitteena olisi parempi taso ja sitä kautta myös työllistyminen. Siinä mielessä tämä on myös poliittinen kysymys, Muhammed summaa.

Opetushallituksesta arvioidaan, että pari vuotta sitten annetut sitovat ohjeet maahanmuuttajien kielikoulutuksen opetussuunnitelmasta ovat yhtenäistäneet kurssien laatua. Nyt uusista sähköisistä oppimisportaaleista toivotaan apua venyvissä kielikurssijonoissa odottaville maahanmuuttajille, kertoo opetusneuvos Leena Nissilä.

- Kurssien opetussuunnitelman perusteissa on painotettu yhä enemmän keskustelu- ja vuorovaikutustaitoja, ja niitä on viety viestinnälliseen suuntaan koko ajan. Viime vuonna Opetushallituksen suuri panostus oli sähköisten palveluiden portaali, Kotisuomessa.fi-oppimissivusto, joka mahdollistaa omaehtoisen opiskelun aiempaa paremmin. Sitä markkinoimme myös sellaisille ihmisille, jotka syystä tai toisesta eivät ole vielä päässeet suomen kielen kursseille, Nissilä kertoo.

Nissilä pitää tärkeänä ja toivoo, että ohjaus kielikoulutukseen tapahtuisi mahdollisimman joustavasti.

- Kun jonoja kursseille kuitenkin osalla paikkakunnista on, olisi hyvä että maahanmuuttajia ohjattaisiin sähköisten palvelujen kautta opiskelemaan, jotta aikaa ei menisi hukkaan. Tämä olisi tärkeää, jottei maahanmuuttajien opiskelumotivaatio lopahtaisi odotellessa, Nissilä sanoo.

Oma aktiivisuus ratkaisi

Englannista Suomeen muuttaneen, Helsingissä asuvan Andrew Hallot'n ystävistä osa on odottanut kielikurssia vuoden.

- Olin itse onnekas ja myös aktiivinen, pääsin hyvälle kurssille parissa kuukaudessa. Minä tosin maksoin kurssista, mutta ajattelin sen olevan sijoitus tulevaisuuteen, Andrew kuvailee muuttoaan Sheffieldistä Suomeen

Hallot'n mukaan monet olisivat valmiita maksamaan enemmän saadakseen opetusta nopeammin ja pienemmissä ryhmissä.

- Kaikki meidän kurssillamme haluavat töihin. Haluamme oppia suomea, sillä se on edelleen monen työnantajan vaatimus työtehtäviä täytettäessä.

Opettajan koulutuksen saanut Hallot on työllistynyt tutkijaksi ammattikorkeakouluun. Monen tilanne ei ole yhtä onnekas. Maahanmuuttajien työttömyysprosentti pyörii liki 30 prosentissa.

Opettaja: "Tähän mennessä tärkein työni"

Helsingin työväenopiston opettaja Karina Nirman toivoo, että kursseja olisi tarjota enemmän. Työväenopiston kurssit täyttyvät puolessa tunnissa, ja pitkien jonojen epätoivossa osa valitsee vääränlaisen kurssin.

- Kurssille mahtuu 25 opiskelijaa, eikä enempää voi yhteen ryhmään ottaa. Samaan aikaan jonossa on kolmekymmentä ihmistä. Tämä on rahakysymys, puhtaasti, Nirman toteaa.

- Olen opettanut kursseja vuodesta 1995 saakka ja tässä työssä opettajana voi todella sanoa, että teen jotakin yhteiskunnalle tärkeää, Nirman summaa.

TE-keskuksista uhkaa paikoin tulla pullonkaula maahanmuuttajien koulutuksen etenemisessä. Vaikka kotoutukseen kuten kielen opiskeluun on lisätty rahaa, on maahanmuuttajien vaikea saada tarvitsemiaan palveluita valmiiksi ruuhkaisista TE-keskuksista.

Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimus viime vuodelta osoittaa, että TE-toimistojen uudistus on vaikuttanut kielteisesti maahanmuuttajien mahdollisuuteen saada apua.

Andrew Hallot tietää, että omatoimisuutta tarvitaan. Vaihtoehdoista olisi hänestä silti voinut kertoa TE-toimistossa enemmän.

- Käytännössä ilmoittauduin työttömäksi työnhakijaksi – ja se oli melkeinpä siinä. En ole kuullut esimerkiksi sähköisistä oppimisalustoista kielenopiskelun tukena. Toivoisin, että niistä ja muista opiskelumahdollisuuksista kerrottaisiin enemmän. Usein sain tietoa asioista ystävieni kautta, Hallot kertoo.

Lue myös:

Nuoria ja maahanmuuttajia vedätetään usein liian pienellä palkalla