Peruspalvelut rapautuvat maaseudulla

Syrjäisten kuntien asukkaat ovat vaikeuksissa, kun esimerkiksi terveyspalvelut ja työvoimatoimistot pakenevat ulottumattomiin. Helsinki vaikuttaa Molokin kidalta, jonne kaikki uppoaa. Etusivu pohtii, miten maaseudun voisi pelastaa.

Twiittaa: #etusivu
Soita: (09) 148 28 22

Päivän kysymys:
Pitääkö maaseutu elävöittää vai autioittaa? 

Selvitys: Helsinkiläisillä nuorilla menee yhä paremmin

30.10.2014 klo 19:07, päivitetty 31.10.2014 klo 12:28 | Ninni Suomalainen | Lähde: YleX | Kommentit (0)

Helsingin nuorisoasiainkeskus selvitti, miten nuorilla menee haastattelemalla yli tuhatta nuorta eri asuinalueilla. Helsingin nuoret nyt -selvityksen tulokset ovat melko positiiviset, sillä suurimmalla osalla nuorista menee yhä paremmin.

Helsingin nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio kertoo, että suurimmalla osalla nuorista menee tällä hetkellä yhä paremmin, kymmenisen prosenttia nuorista kuitenkin jää jälkeen muista. Tärkein yksittäinen syy nuorten hyvinvointiin on Laition mukaan kaverit.

- On tärkeää, että ympärillä on ihmisiä joihin voi luottaa. Niin nuoret itse sanovat. Se kuulostaa yksinkertaiselta, mutta sitä ei ole kauheasti mietitty, kun julkisia palveluja on suunniteltu. Pitää ajatella, miten julkiset palvelut pystyisivät vahvistamaan kaveruutta ja miten niiden kautta löytäisi uusia kavereita, Laitio kommentoi YleX:lle.

Nuorisotoimi aikoo vastata tähän puutteeseen tarjoamalla nuorille rahaa omiin projekteihin ja hyviin ideoihin.

- Parissa viikossa voi saada maksimissaan tuhannen euron tuen jollekin omalle tapahtumalleen, esimerkiksi skeittitapahtumalle. Haluamme lisätä sellaista toimintaa, että nuoret voivat tehdä kavereiden kanssa asioita, joista on myös muille hyötyä, Laitio sanoo.

Nuorten haastatteluista nousi esille hyvin erilainen suhtautuminen rahaan. Eräs nuori toivoi, että nuorisotaloista tulisi maksullisia, ettei sinne tulisi "väärää porukkaa".

- Kyllä on aika paljon myös sellaisia näkemyksiä, että toiminta on laadukasta, kun se on maksullista. Meillä on siinä paljon tekemistä, että pystyisimme viestittämään, että meillä ei olisi varakkaiden tanssitunteja ja varattomien tanssitunteja erikseen, vaan kaikki pystyisivät käymään samoilla. Meidän ilmaisilla tanssitunneilla on usein samoja opettajia kuin tanssikouluissa, Laitio kertoo.

Helsingin nuorisotoimenjohtaja uskoo, että ajattelu "väärästä porukasta" johtuu ennakkoluuloista tai kotoa tulleista asenteista.

Selvityksen mukaan nuorten toiveisiin kuuluu esimerkiksi mielenkiintoinen työ ja ammatti, jotka eivät ole itsestäänselvyys. Lähes 20 000 iältään 15-29-vuotiasta helsinkiläisnuorta asui viime vuonna toimeentulotukea saavassa perheessä. Työn tai koulutuksen ulkopuolella on koko ajan 10 000 nuorta. Yhdeksällä kymmenestä menee entistä paremmin, lopuilla huonommin.

Lue lisää Helsingin nuoret nyt -selvityksestä!

Henkilöt: Tommi Laitio

Kommentointi

Kommentit (0)

Muualla Yle.fi:ssä