Jukka

Muutin perheeni kanssa Intiasta Suomeen vuonna 81, ja isäni päätti perustaa Lindströmin pesulan Lappeenrantaan.

Ei sentään.

Meksikolainen isäni oli liikematkalla Amsterdamissa joskus 70-luvulla ja tapasi äitini kiihkeän romanssin merkeissä.

Ei. Tosiasiassa vanhempani tapasivat 60-luvulla Hämiksellä (nykyisin Tavastia). Kun äiti kysyi isältä, mitä hän tekee, polilla opiskellut tiedemiehenalku vastasi: ”Rakennan pommia.”

Pommia ei koskaan syntynyt. Syntyi kolme poikaa, joista keskimmäinen päätyi Lappeenrannassa vietettyjen ujojen lapsuusvuosien ja punkin- sekä skeittauksentäyteisten teinivuosien jälkeen Tampereelle opiskelemaan politiikkaa.

2000-luvun alkuvuosina tulin elannon perässä Helsingin Pasilaan tekemään uutisia radioon. Vakavan uutispuurtamisen ohella kiersin iltaisin teattereissa ja klubeissa tekemässä teatteri-improvisaatiota ja stand up -komiikkaa.

Useamman vuoden uutistyön jälkeen päädyin YleX:lle sattumalta. Laskin kahvipöydässä leikkiä siitä kuinka hyvä juontaja olisin, ja herra tuottaja otti sen tosissaan.

Etusivun tiimissä voin jättää uutistoimittajan vakavuuden ja objektiivisuuden taka-alalle ja pääsen yhdistämään kaksi tärkeää asiaa: ajankohtaiset asiat ja huumorin. Se on virkistävää. Uutistoimittaja kun ei oikein voi suorassa lähetyksessä lohkaista vitsiä saatikka sitten juoda olutta pullon suusta.