BASAARIN LOKAKUU 2008

 

BASAARI: NAISENERGIAA
keskiviikkona 1.10. klo 19.00, uusinta lauantaina klo 12.30
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tällä kertaa Basaarissa pohditaan, mitä on naisenergia, tavataan DaisyLadies Turussa ja Kauppatorin Aira torilla. Ohjelman juontavat Maria Friman ja Ghadi Boustani. Töölönlahden kahvilassa he keskustelevat naisenergiasta - ja vähän miehistäkin.

Basaarin pidemmän dokumentin Jelena ja Katjusha on ohjannut Nadezda Pojasnik.  Musiikin ja historian opettaja Jelena Fager Petroskoista muutti Suomeen vuonna 1994. Hän ei halunnut elää joutilaana, vaan perusti venäläis-suomalaisessa päiväkodissa musikaalisen Katjusha-ryhmän, jossa oli alunperin oli 8 tyttöä. Ryhmässä tanssittiin ja laulettiin venäläisiä lauluja. Nykyisin Katjusha on Turussa tunnettu ja arvostettu yhtye - laulu- ja tanssiryhmässä on yli 90 lasta ja nuorta, ja Jelena on vuonna 2003 perustetun ABC Nuorisotoiminta ry:n toiminnanjohtaja. Työtä on paljon, mutta Jelenan mielestä on suuri onni auttaa ihmisiä kehittämään kykyjään.

Aira Oja on ammatiltaan korkeakoulutuksen saanut palkanlaskija. Hänelle on tarjottu hyväpalkkaista työtä Suomessa, mutta Aira ei viihdy papereiden keskellä toimistossa. Ei, vaikka palkka olisi korkeampi. Aira on päättänyt pyhittää luovan energianvirtansa muihin tekemisin - hän valmistaa öisin ja aamuisin käsitöitä. Elintapansa kustantamiseksi Aira myy omia tuotteitaan päivisin torilla. Vaikka torilla ei joka päivä paista aurinko eikä käsitöiden myynnillä tili pullistu, Aira on onnelinen. Lyhytdokumentin Kauppatorin Aira on ohjannut Tiina Madisson.

Hissu Kytö on turkkilainen nainen, joka asuu Turussa. Hän on perustanut Daisy Ladies-yhdistyksen, jonka päätarkoituksena on edesauttaa maahanmuuttajanaisten sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Naisten kautta helpotetaan koko perheen sopeutumista. Davide Pavonen ohjaamassa lyhytdokumentissa Daisyladies seurataan yhdistyksen järjestämää ensimmäistä pitopalvelukeikkaa.

Basaaria tuottaa YLE Asiaohjelmat.

 

BASAARI: URA
keskiviikkona 8.10. klo 19.00, uusinta lauantaina klo 12.30
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Voiko maahanmuuttaja luoda uran Suomessa? Ay-aktiivi ja tulkki Sambeau Sam-Koskitanner ja lehtori-tutkija, säveltäjä Alfonso Padilla kertovat omista kokemuksistaan. Entä miten asian näkee Nokian entinen hallituksen jäsen ja Puolan kunniakonsuli Stefan Widomski, joka saapui maahan vain parikymmentä dollaria taskussaan? Juontaja Ghadi Boustani puolestaan jututtaa ammattikorkeakoulu Heliassa Englannista, Venäjältä ja Kamerunista kotoisin olevia opiskelijoita. Minkälaisia ura-unelmia heillä on?

Kambozhalainen Sambeau Sam-Koskitanner puolustaa maahanmuuttajien ja pakolaisien oikeuksia Suomessa ja toimii ammattiyhdistysaktiivina. Pakolaiset tarvitsevat Sambean mielestä enemmän koulutusta sopeutuakseen suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomen Pakolaisapu ry palkitsi hänet vuoden 2008 pakolaisnaisena. Lyhytdokumentin Vaikuttaja on ohjannut Elihú Galván.

Rocio Acostan ohjaama lyhytdokumentti Musiikin akateeminen maailma on henkilökuva chileläisestä Alfonso Padillasta. Alfonson lapsuus Chilessä oli vaikea, ja myöhemmin hän joutui vankilaan vastustettuaan maan diktaattoria Augusto Pinochettia. Alfonso, kuten monet maahanmuuttajat, matkusti Suomeen aloittaakseen uuden elämän. Nykyään hän työskentelee akateemisella alalla ja säveltää musiikkia. Lyhytdokumentin aikana seurataan Alfonson haparoivia ensiaskeleita Suomessa.

Stefan Widomski saapui Suomeen rahtilaivalla 20 dollaria taskussaan. Hänen
ensimmäinen työpaikkansa oli televisiokorjaamo. Neljä vuosikymmentä
myöhemmin hänesta oli tullut Nokian hallituksen jäsen, Puolan kunniakonsuli
Suomessa ja suomalaisen yliopiston kunniatohtori, joka elää onnellisessa avioliitossa. Kuinka tavanomainen maahanmuuttaja Keski-Euroopasta sai Nokian johtajat luottamaan hänen kykyihinsä? Miten merkittävien poliitikkojen ovet
avautuivat hänelle? Mikä on Stefanin menestyksen salaisuus vai onko hänen elämänsä vain ollut pelkkää auringonpaistetta? Lyhytdokumentin Raha, rakkaus ja politiikka - Stefan Widowski on ohjannut Anna Kulicka-Soisalon-Soininen.

Basaaria tuottaa YLE Asiaohjelmat.

 

BASAARI: KOTI
keskiviikkona 15.10. klo 19.00, uusinta lauantaina klo 12.30
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Koti - mitä se merkitsee? Venäläiset ostavat mökkitontteja Suomesta, Moldoviasta kotoisin oleva Oxana haluaa löytää Suomesta henkisen kotinsa ja Saun perhe pitää kiinni vietnamilaisista tavoista, vaikka perhe on jo pysyvästi juurtunut Suomeen. Basaarin juontaa Ghadi Boustani.

Thu Nga Vu-Liljan ohjaama lyhytdokumentti Sunnuntai kertoo tarinan rakkaudesta kahteen maahan ja kahteen kulttuuriin. Huynh Sau perheineen on asunut Suomessa yli 20 vuotta. Alkuun he kuvittelivat Suomen olevan heille vain välietappi, mutta pian he huomasivat suomalaisen elämäntavan läheiseksi itselleen ja juurtuivat tänne. Samalla perhe on kuitenkin pyrkinyt säilyttämään vietnamilaiset perinteet, kuten esimerkiksi joka viikonloppuisen tapaamisen kaikkien perheenjäsenten kesken.

Moskovasta kotoisin oleva Tatjana Vilotskina ja hänen perheensä viettävät jo toista kesälomaansa täällä Suomessa. He ovat vuokranneet tontin ja rakentaneet sille kesämökkinsä. Mitä mieltä Tatjanan suku on siitä, että heidän mökkinsä on naapurimaassa Suomessa? Minkälainen on Vilotskinan perheen suhde naapureihin? Entä mitä mieltä suomalaiset ovat siitä, että venäläisperheet muuttavat kesäksi Suomeen? Lyhytdokumentin Toinen koti on ohjannut Nadezda Pojasnik.

Pidemmän Basaari-dokumentin Tämäkö on kotimme? on ohjannut Olga Sorto.
Kolmekymmentäkolmevuotias Oxana Buinovschi ja hänen aviomiehensä Ion ovat kotoisin Moldovasta, entisen Neuvostoliiton osavaltiosta. Perhe, johon kuuluvat myös 5-vuotias poika Sandu ja 3-vuotias tytär Ana, asuu nyt Porissa. Kotimaassaan lääkäriksi valmistunut Oxana sai työpaikan osastolääkärin sijaisena Porin kaupungin sairaalassa muutama kuukausi sitten. Perhe osti omakotitalon, ja lapset ovat innoissaan. Porin kaupunginorkesterissa konserttimestarina työskentelevä aviomies Ion pitää oman talon ostamista todisteena, että kaikki menee hyvin. Oxanan päässä on kuitenkin enemmän kysymysmerkkejä eikä hän ole löytänyt vielä rauhaa sydämeensä Suomesta. Oxanan henkinen koti jäi Moldovaan. Kuten Oxana itse sanoo, hän tarvitse aikaa tajuta, missä hänen onnensa ja kotinsa ovat.

Basaaria tuottaa YLE Asiaohjelmat.

 

BASAARI: YKSINÄISYYS
keskiviikkona 22.10. klo 19.00, vaaliohjelman vuoksi Basaaria ei uusita lauantaina
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Onko yksinäisyys aina pahasta? Ovatko ihmisten keskellä soittavat katumuusikot yksinäisiä? Italialainen Claudio nauttii yksin olemisesta, Larissa de Robert puolestaan auttaa niitä, jotka ovat yksin vasten tahtoaan. Juontaja Maria Friman keskustelee ihmisten kanssa yksinäisyydestä Jokelan torilla.

Muusikot tulevat kadulle soittamaan musiikkiaan. Syynä on tuskin raha. Onko mahdollista, että he ovat vain yksinäisiä? Mutta soittajat eivät ole koskaan todella yksin, sillä me muut kuulemme heidän musiikkinsa vaikka emme näkisikään soittajaa. Nadezda Pojasnikin ohjaama Et ole yksin on utelias musiikkivideo eräästä katusoittajasta.
 
Yksin oleminen ei ole aina pahasta. Claudio Santori on kolmikymppinen italialaismies, joka muutti Suomeen hetken mielijohteesta, eikä hän ole katunut päätöstään. Claudiolle Helsinki on juoksijan paratiisi, ja Suomi tuntuu kodilta – täällä hän on saanut itsenäistyä, oppia nauttimaan hiljaisuudesta ja hyvästä yksin olemisesta. Italiassa asutaan Claudion mukaan kotona liian pitkään oppimatta selviytymään elämästä itsenäisesti. Vaikka Claudion mielestä yksin oleminen on edellytys sille, että yksilö voi kasvaa ihmisenä ja kehittyä persoonana, ei hänen mukaansa ihmistä ole kuitenkaan luotu olemaan jatkuvasti yksin. Ei-valitusta yksinäisyydestä ei nauti kukaan. Mutta ystävien löytäminenkin on halusta kiinni: Claudio löysi oman sosiaalisen verkostonsa uudessa maassa Jolly Dragon -yhteisön kautta. Linda Lappalaisen ohjaamassa lyhytdokumentissa Me elimme heimoissa kuullaan Claudion tarina – ajatuksia yksinäisyydestä, itsenäisyydestä, yksin olemisesta ja ystävien löytämisestä.

Larissa de Robertin työpäivä alkaa klo 8.00. Puheluita tulee välittömästi; hätääntyneet mummot ja vaarit tukkivat linjan. Avunpyynnöt vaihtelevat Kelan hakemuspapereiden käännösavusta tietokoneen hiiren korjaamiseen. Larissa vastailee rauhallisesti ja perusteellisesti kaikkien kysymyksiin. Vanhusten kanssa työskentely on erittäin haastavaa - varsinkin venäjänkielisten mummojen, jotka ovat jääneet yksin ilman lapsiaan. Heidän innostamisensa nauttimaan elämästä ja auttaminen löytämään uusia kiinnostuksen kohteita vaatii jatkuvaa huomiota. Larissa järjestääkin mummoille tietokonekursseja, organisoi bussiretkiä sekä illanviettoja, joissa vanhukset voivat laulaa ja tanssia yhdessä.

Työpäivän jälkeen Larissa palaa yksin kotiin. Häntä ei siellä odota kukaan. Larissan omat aikuiset lapset jäivät Venäjälle, kun hän muutti suomalaisen miehensä kanssa paremman elämän toivossa Suomeen. Pian tuli avioero eikä työtäkään löytynyt. Thu Nga Vu-Liljan ohjaama dokumentti Halusin olla rohkea kertoo kuinka Larissan oma yksinäisyys on helpottanut, kun hän saa työssään auttaa toisia yksinäisiä.

Basaaria tuottaa YLE Asiaohjelmat.

 

BASAARI: KUOLEMA
keskiviikkona 29.10. klo 19.00, uusinta lauantaina klo 12.30
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Voiko kuolema olla kaunis? Basaarissa tavataan ihmisiä, joiden elämässä kuolema on voimakkaasti läsnä. Juontaja Maria Friman puolestaan valottaa omakohtaisten kokemuksien kautta romanien kuolemaan liittyviä tapoja.

Kuolleiden päivä on tärkeä juhla meksikolaisille. Kuolleiden päivä -lyhytdokumentin on ohjannut meksikolainen Elihú Galván. Hän on kutsunut kuubalaisen ystävänsä ja tämän miehen viettämään kuolleiden juhlaa kanssaan. Elihún järjestämien juhlien kautta selviää, että kuoleman juhlissakin voi olla hauskaa.

Yhdeksän vuotta sitten syntyi pieni tyttö Petroskoissa vaikeasti sairaana. Karinan sairastaman erittäin vaikean ihosairauden nimi on iktyoosi. Lääkärit antoivat tytölle elinaikaa enintään vuoden, mutta Karinan elämänhalu voitti - nyt hän käy jo koulua. Lyhytdokumentin Perheen enkeli on ohjannut Nadezda Pojasnik.

Maria Frimanin ohjaama koskettava dokumentti Kaunis kuolema kertoo Tuulikki Roinisen elämästä, jossa kuolema on usein läsnä. Viisikymppisen naisen kuoleman ihannointi on hämmentävää ja outoakin. Kun Tuulikki on perustellut suhteensa kuolemaan, voi katsojankin mieli muuttua – kuolema on myös kaunista. Jopa niin kaunista, että Tuulikin mielestä siihen voi jopa rakastua.

Tuulikki on romani, joka on elänyt elämänsä romanikulttuurin ulkopuolella. Hänellä on kuitenkin hyvin vahvat mielipiteet romanien tapakulttuurista, vaikka Tuulikin oma suhtautuminen poikkeaa vahvasti romanien tavasta tulkita elämän päättymistä. Tuulikin mielestä romanien tapakulttuuri on osoitus osaamattomuudesta käsitellä kuolemaa.  Elämän myllerrykset ja pitkäaikainen masennus 15 vuotta sitten saivat Tuulikki Roinisen tarttumaan mahdollisuuteen, joka tuntui miellyttävimmältä asialta, mitä elämä voi antaa: Tuulikki yritti itsemurhaa lääkkeiden avulla. Kun hän viimein tuupertui sängylleen, uskoi hän helpottuneena kaiken jäävän taakse. Kun Tuulikki heräsi sairaalasta, pettymys oli suuri. Hän oli yhä elossa. Pikku hiljaa hän kuitenkin sai otetta elämästään, päivä päivältä enemmän.

Vaikka Tuulikin elämä jatkuu, ei kuoleman odotus ole väistynyt. Kuolemaa odotellessa on kuitenkin aikaa unelmoida ja elää sitä elämää, joka pelottaa enemmän kuin kuolema. Dokumentissa vieraillaan Tuulikin syntymäpäivillä, joka avaa näkymän myös toisenlaisen Tuulikin sisimpään: ystävien ympäröimänä ei monikaan uskoisi, mitä naisen päässä liikkuu. Dokumentin suurin ristiriita lieneekin Tuulikin olemus. Näemme naisen, joka näyttää sosiaaliselta ja tasapainoiselta ihmiseltä. Täydelliseltä esteetikolta vaikuttava Tuulikki on kuitenkin onnistunut maalaamaan mieleensä kauniin kuvan kuolemasta, joka koristaa hänen jokaista päiväänsä. Kysymyksiä herättää myös naisen tapa puhua kuolemasta ja erityisesti tavastaan perustella kuoleman kauneutta. Niin tai näin, tämän dokumentin jälkeen kuolema tuntuu hitusen tutummalta ja läheisemmältä.

Basaaria tuottaa YLE Asiaohjelmat.

 

> Takaisin Ohjelma-arkiston sivulle