TILASTOJA ja TIETOA

Maahanmuuttaja, pakolainen, paluumuuttaja vai ulkosuomalainen? Mikä on pakolaiskiintiö? Mikä on työllisyystilanne? Suomeen muutetaan ja Suomesta muutetaan. 

KÄSITTEITÄ
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Maahanmuuttaja

Maahanmuuttaja on Suomeen pakolaisena, turvapaikanhakijana tai esimerkiksi opiskelun, työn tai rakkauden perässä muuttanut ulkomaalainen, jolla ei välttämättä ole vielä Suomen kansalaisuutta. Käsite on laaja - se kattaa suuren joukon eri elämäntilaissa Suomeen saapuneita ihmisiä.

Pakolainen

Pakolaiseksi määritellään YK:n Geneven pakolaissopimuksen (1951) mukaan henkilöksi, jolla on ”perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen takia, joka oleskelee kotimaansa ulkopuolella ja on kykenemätön tai vainotuksi tulemisen pelon takia haluton turvautumaan kotimaansa suojaan".

Maailmassa arvioidaan olevan noin 20 miljoonaa pakolaista. Suomi on vastaanottanut vuodesta 1973 lähtien noin 28 000 pakolaista. Pakolaisia vastaanotetaan kiintiöpakolaisina, myönteisen päätöksen saaneina turvapaikanhakijoina ja perheenyhdistämisen vuoksi.

Suomen suurimmat pakolaisryhmät ovat saapuneet Somaliasta, entisen Jugoslavian alueelta, Iranista, Irakista ja Vietnamista. Pohjoismaista Ruotsi on ottanut vastaan suurimman määrän pakolaisia.

Pakolaiskiintiö

Maailmassa on Suomen lisäksi noin 14 valtiota, jotka ottavat vastaan kiintiöpakolaisia. Suomeen otetaan YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun viraston UNHCR:n pakolaisiksi katsomia henkilöitä tai muita kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ulkomaalaisia uudelleen sijoitusta varten. Pakolaiskiintiö vahvistetaan joka vuosi valtion talousarviossa.

Ulkomaalaisvirasto ja työministeriö valitsevat vuosittain kiintiössä otettavat pakolaiset. Valinnat perustuvat useimmiten pakolaisleireillä tehtyihin haastatteluihin, joissa kartoitetaan perusteet oleskeluluvan myöntämiselle.
Perusteita oleskeluluvan myöntämiselle Suomen pakolaiskiintiössä ovat mm. kansainvälisen suojelun tarve suhteessa pakolaisen omaan kotimaahan, uudelleensijoituksen tarve ensimmäisessä turvapaikkamaassa, vastaanoton ja kotoutumisen edellytykset. Vuosittain kiintiöstä on varattu kymmenesosa kiireisille tapauksille ja sellaisille henkilöille, joiden UNHCR on arvioinut olevan kiireellisen uudelleen sijoittamisen tarpeessa.

Suomeen kiintiöpakolaisena saapuneista suurin osa on viime vuosina ollut afganistanilaisia, iranilaisia, irakilaisia ja sudanilaisia.

Paluumuuttaja

Paluumuuttajaksi kutsutaan ulkomaalaista, jolla on suomalaiset sukujuuret tai muuten läheinen yhteys Suomeen, ja hän on näillä perustein saanut oleskeluluvan ja palannut Suomeen.

Usein paluumuuttajat ovat entisiä Suomen kansalaisia. Entisen Neuvostoliiton alueelta on 1990-luvun alusta alkaen saapunut Suomeen paljon paluumuuttajia.

Ulkosuomalainen

Ulkosuomalaisiksi kutsutaan muualla kuin Suomessa vakituisesti asuvaa Suomen kansalaista tai suomalaista alkuperää olevaa henkilöä. Ulkosuomalaisia on arvioiden mukaan noin 750 000, ja suurin osa heistä asuu joko Ruotsissa tai Yhdysvalloissa.

 

MAAHANMUUTTO, KANSALAISUUDET JA VÄESTÖNMUUTOKSET
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Vuoden 2006 lopussa (31.12.2006) Suomessa asui vakituisesti 121 739 ulkomaalaista. Heistä miehiä oli 62 207 ja naisia 59 532.

Suomen kansasta 2,3 % on ulkomaalaisia. Vuoden 2006 aikana kansalaisuuden sai yhteensä 3 796 maahanmuuttajaa.

EU-maiden kansalaisia Suomessa on eniten (tilanne 1.1.2007)
Virosta, 17 543
Ruotsista, 8 295
Saksasta ja 2 957
Isosta-Britanniasta 2 915

Suurimmat ulkomaalaisryhmät Suomessa ovat
1. venäläiset (25 314*)
2. virolaiset (17 543)
3. ruotsalaiset (8 295)
4. somalialaiset (4 621)
5. serbialaiset (3 352*)
6. kiinalaiset (3 299)
7. irakilaiset (3038)
8. thait (2 988)
9. saksalaiset (2 957)
10. iso-britannialaiset (2 915)

* sis. entisen Neuvostoliiton alueet
** sis. entisen Jugoslavian alueet

Kunnat, joissa ulkomaalaisia asuu määrällisesti eniten ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku ja Tampere. Esimerkiksi Helsingissä ulkomaalaisten osuus koko kunnan väestöstä oli 27,3 %.

Vuosien 2004, 2005 ja 2006 aikana maahanmuutto Suomeen on kasvanut ja maastamuutto vähentynyt. Vuonna 2006 netto-maahanmuutto oli 10 044.

 

PAKOLAISET JA TURVAPAIKANHAKIJAT
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 

Suomeen saapui vuonna 2006 turvapaikanhakijoita yhteensä 2 324. Heistä suurin osa oli kotoisin Bulgariasta (463), Serbiasta (277), Irakista (225) ja Venäjältä (176). Turvapaikkoja myönnettiin yhteensä 618.

Vuoden 2006 aikana Suomi vastaanotti pakolaisia (tähän ryhmään luetaan kiintiöpakolaiset, myönteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat ja perheenyhdistämiset) yhteensä 1 142. Heistä 449 tuli Aasiasta, 327 Afrikasta ja 254 Lähi- ja Keski-idästä.

Suomi on ottanut vuodesta 1973 vuoteen 2006 vastaan yhteensä 27 757 pakolaista.

 

TYÖLLISYYS JA MAAHANMUUTTAJAT 
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 

Aikavälillä 1994 – 2006 työttömyysaste on laskenut koko väestön keskuudessa. Maahanmuuttajien työttömyys on laskenut vuonna 1994 vallinneesta 53 %:sta noin 24 %:iin koko väestön työttömyyden ollessa noin 8 %:n luokkaa.

Maahanmuuttajien työttömyysaste on korkeampi kuin kantaväestön. Tämä selittyy osin sillä, että tilastoissa näkyvät työttöminä työnhakijoina myös pakolaisina maahan muuttaneet ja ne, joiden työllistyminen ei ole esimerkiksi suomen tai ruotsin kielen opiskelun ja muiden työelämävalmiuksien vuoksi vielä mahdollista.

Joulukuussa 2006 ulkomaalaisia työnhakijoita oli kuukaudessa keskimäärin 28 600, heistä 14 000 oli työttömiä. Suurimmat kansalaisuusryhmät olivat Venäjän (hakijoita 9097, työttömiä 4449) ja Viron kansalaiset (hakijoita 2307, työttömiä 1174).

Lähteet: Tilastokeskus, Työministeriö, Ulkomaalaisvirasto, UNHCR, VRK