Vastauksia katsojien kysymyksiin

Tällä sivulla Hannele Rämö vastaa katsojien kysymyksiin.  Pyrimme vastaamaan mahdollisimman moneen kysymykseen, joko tällä sivulla tai suoraan kysyjän sähköpostiin.

> Aiemmin vastatut täällä

SAMULI KYSYY: Hengittävät seinät

Vanhemmat laittoivat muutama vuosi sitten vanhan yksi kerroksisen aumakattoisen talon remonttiin. Sisäpuolelta purettiin kaikki. Lattiat aina maakerrokseen asti, seinät purettiin jättämällä vain runko ja ulkolaudoitus.

Koska tarkoituksena oli pian laajentaa taloa, niin katto ja ulkopuoli jätettiin niin kuin se oli. Isäni on mieltynyt hengittäviin taloihin ja kammoksuu muovin käyttöä. No, näillä ajatuksilla seinän rakenteesta tuli seuraava sisältä ulospäin:
Koivupaneeli, rimoitus, tervapaperi, pellavavilla 15cm. Nämä olivat uudet täytöt. Villojen jälkeen on muistaakseni enää viistolaudoistus ja sen päällä pystylaudoistus. 

Nyt kysymys kuuluu, jotta talo ei homehtuisi, niin miten seinärakenteen tulisi jatkua villasta ulkoseinään asti? Tuulensuojalevynä tulee olemaan karhu,- leijonalevy tai vastaava. Ilmastointi on tällähetkellä painovoimainen. Ilmastointi on tulossa lopullisen remontin yhteydessä. Siitä on myös ollut keskustelua, että olisiko se ali-, vai ylipaineinen. Mitä te sanotte?

Mielipiteitä tuntuu olevan paljon, siksi haluan kääntyä teidän puoleenne.

RÄMÖ VASTAA:

Esitetty kysymys on sellainen, että siihen on hyvin vaikea, ellei mahdotonkin vastata pyydetyllä tavalla, sillä se voi johtaa epäonnistumiseen. Vain paineistamiseen voidaan vastata, että ylipaineistaminen ei tule kysymykseen.

Kun ilmasulkuna tulisi olemaan tervapaperi, on sen tiiveyttä tarkasteltava koko vaipan osalta kokonaisuutena, jotta voidaan varmentua sen toimivuudesta. Kun ulkoverhousta suunnitellaan, tulee siinä huomioida mm sokkelin liitoskohta ja miten julkisivuverhous tuuletetaan  ikkunapellityksien, vesikattoliittymän, kylmien tilojen ja muiden vaikeiden kohtien osalta. Hyvään lopputulokseen voi päästä monilla rakenteilla, kun vain suunnittelu ja varsinainen työ suoritetaan kunnolla.

SAIJA KYSYY: Miten toimia päiväkodissa?
Viime keväänä otettiin poikani päiväkodista ilmanlaatututkimus missä oli sädesieni 11kpl/m. Kunnan terveystarkastajan mukaan ei ole mitään ihmeellistä kun se on "vasta yhdellä yli sallitun ohje arvon".

Päiväkodissa lapset sairastelevat aika paljon ja pojallani on ihottuma joka aina vapaa päivinä paranee ja päiväkodissa pahenee. Kysyisin vaan että onko terveystarkastaja ihan oikeassa vai onko syytä huoleen?? Nyt kevään aikana sinne on tulossa uusi sisäilman tutkimus.

RÄMÖ VASTAA: 
Terveystarkastajan kannanotto ei mielestäni ole tyhjentävä. Otaksun, että sisäilmatutkimuksiin on ollut joku syy. Kysymyksestä on pääteltävissä, että ongelmien syy on edelleen selvittämättä, koska lasten oireilu jatkuu. Jos ensimmäisen sisäilmatutkimuksen jälkeen mahdollisten ongelmien syitä ei ole selvitetty, on siitä myös pääteltävissä, että korjaustoimenpiteisiinkään ei ole ryhdytty.

Jos edellinen pitää paikkansa käsitykseni mukaan uudet sisäilmatutkimukset eivät olisi tarpeen. Perättäisiä sisäilmamittauksia ei ole järkevää tehdä ja niiden välillä elää siinä toivossa, että mahdolliset ongelmat itsestään korjaantuvat ja sisäilma tulee terveelliseksi.

RAINER KYSYY: Täplät pesuhuoneessa?
Mitä voivat olla vihreät, pienet, pihkamaiset läpikuultavat täplät saunan pesuhuoneen paneelikatossa?

Onko haittaa jos jotkut lattiakaakelit ovat irti, eli kopisevat ontosti koputtaessa? Kaakeleiden alla on muovimatto. Vältämme lattian kastelemista, ja olemme hankkineet suihkukomeron.

RÄMÖ VASTAA:
Syitä pieniin vahamaisiin vihreisiin ja pilkkumaisiin esiintymiin voi olla useita esim. jos ns. alaslasketun katon yläpuolelle on sijoitettu eristämättömät kupariputket, jolloin tiivistymiskosteus aiheuttaa oksidoitumista tai huonon ilmanvaihdon ja korkean kosteustason johdosta kattopaneeliin on voinut syntyä mikrobikasvustoa.

Seuraa suihkun jälkeen peilipinnalle ja seinille kehittyneen huurun häviämistä. Jos se kestää pidempään, useita minuutteja, on ilmanvaihdon tehostaminen tarpeen.

Jos laastikerroksen täyttöaste on vajaa, eli laatoitus on ”kopoa”, on kyse tilanteesta, jossa laatoitus esim. mekaanisen rasituksen johdosta irtoaa helpommin ja sinne myös mahtuu enemmän laattasauman läpi tihkunutta vettä. Kosteus voi johtaa häiritsevään mikrobikasvustoon ja siten ainakin esteettiseen haittaan.

Jos taas laatat ovat alustastaan kokonaan irti, on kyse rakennusvirheestä, joka on mahdollisimman pian korjattava. Olette hankkineet suihkukaapin ja näin suihkuvedet voidaan hallitusti johtaa lattiakaivon kautta viemärijärjestelmään.

Muistuttaisin kuitenkin huolehtimaan säännöllisesti suihkukaapin altaan ja lattian välisen tilan puhdistamisesta.

TIMO-PERTTI KYSYY: Kellariko kaiken takana?
1950-luvulla rakennetussa omakotitalossa on sementistä valettu kellari, johon mennään sisätiloista. Kellarista on pieni ilmareikä alakerran huonetilaan.

Kellariin oli päässyt vettä ilmeisesti keväällä lumien sulaessa muutama vuosi sitten ja jonkin kellarista ulos vievän putken mentyä tukkoon. Kellarista on avattu poistoputki ulos alas, jotta vesi pääsisi pois ja ilma vaihtuisi, ja kellarin lattiaa on valettu sementillä. Kellaria on käytetty perunakellarina.

Talossa sisällä ei huomaa homeen hajua, mutta talossa käytyä vaatteet haisevat tunkkaiselle. Onko kellari syyllinen ja sille tehtävissä jotain?

RÄMÖ VASTAA:
Tunnistamasi homeenhaju saattaa olla korjausta edellyttävä terveyshaitta, jonka korjaaminen tulisi olla ensisijainen toimenpide. Usein, mutta ei aina, vaatteisiin tarttuvat hajuhaitat ovat peräisin kellarista tai vaurioituneesta alapohjasta. Mahdollisuuksien mukaan kannattaa välttää kellaritilojen käyttöä sekä estää ilmavirtojen kulkeutuminen sisätiloihin kellaritiloista.

Liian usein tyydytään korjauksessa sen yhden selkeimmän seikan korjaamiseen ja unohdetaan kokonaisuus. Eli ensin koko kiinteistöä koskeva arviointi ja ongelmakartoitus, sitten korjaussuunnittelu ja korjausten aikatauluttaminen (tärkeysjärjestys budjetin mukaan).

Tämän jälkeen toteutus korjaamalla ensin perusasiat kuntoon ja sitten vasta mietitään pintarakenteita. Suosittelen tapauksessasi asiantuntija käyttöä kuntotutkimuksen ja korjaussuunnitelman laatimiseksi. Korjausten aikana tulee noudattaa kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purkuun annettuja ohjeita Rakennustietosäätiön julkaisema RATU-kortti no 82–0239 ja KH-kortti no 92–00278). Korjausten jälkeen tilat on puhdistettava huolellisesti imuroimalla HEPA-suodattimella varustetulla imurilla ja nihkeäpyyhkimillä kaikki pinnat. Purkutöissä tulee suojata iho, silmät ja hengitystiet.