Miikkula

Miikkulan historiaa

Ensimmäiset merkinnät Miikkulasta ovat 1600-luvun lopulta kun Mihail Mihailovits ilmoitettiin kirkon kirjoissa asetetuksi jalkapuurangaistukseen taposta. Tämä rangaistus piti sovittaa Mihailovitsin omassa kylässä, tsasounan edessä.

Uhrista tahi rangaistuksen pituudesta ei ole jälkipolville jäänyt tietoa eikä alkuperäisen tsasounan paikastakaan ole selvyyttä. Ilmeisesti kuitenkin tälle samaiselle kannakselle syntyi pikkuhiljaa Miikkula, joka nimenä juontaa juurensa joko kyseisestä Mihail Mihailovitsista tai sitten kevätmiikkulasta, ortodoksisesta juhlasta.

Miikkulasta on sanottu, että se on se Terijoki, joka jäi Suomen puolelle sodan jälkeen. Niin samankaltainen on Miikkulan historia hiekkarantoineen, pensionaatteineen ja huviloineen. Miikkulan vanhat elinkeinot maatalouden ja metsästyksen ohella ovat aina olleet kaupankäynti (otollinen sijainti suurten vesistöjen välissä), sekä matkailu ja hyvinvointi.

1900-luvun alussa Miikkula oli Terijokeen verrattavissa oleva varakkaiden Pietarilaisten ja Viipurilaisten lomanvietto- ja huvittelupaikka. Myös tuberkuloosi yhdisti näitä paikkoja. Myös Miikkulaan rakennettiin 1920-luvun lopulla valtava tuberkuloosisairaala, kuten niin usein kuiville mäntykankaille oli tapana tehdä. Myöhemmin sairaala muutettiin kunnalliseksi terveyskeskussairaalaksi ja 1980-luvulla se ensin yksityistettiin ja sen jälkeen lopetettiin ja muutettiin hotelliksi.

Miikkulan sijainti

Miikkula sijaitsee 20 kilometriä Joensuusta pohjoiseen. Miikkulan keskus on Höytiäisen rannalla ja samalla kohtaa myös koko kannas on kapeahkona ja muodoltaan korkeana päätyen Ukko Kolin korkeuteen ja toisella puolella Miikkulaa sijaitsevaan Pieliseen. Pituutta koko Miikkulan kannaksella on noin 30 km ja leveyttä enimmillään n15km. Korkeuserot ovat Miikkulassa huomattavat ja alue lasketaankin ns. itäiseen Salpausselän alkuun.

Miikkula on kuntansa toiseksi suurin taajama. Lähin kaupunki on Joensuu ja kirkonkylälle on matkaa n 15km.

Miikkulan luonto on poikkeuksellisen monipuolinen. Suurien vesistöjen Höytiäisen ja Pielisen välissä Miikkulaan on syntynyt omanlaisensa floora. Miikkulassa kasvaa harvinaisen paljon kesäisiä kasvilajeja, joiden kukinta on lähes kaksi kertaa pidempi kuin muualla Suomessa. Miikkulassa on myös Suomen ilmasto-olosuhteisiin nähden harvinaisen lyhyet talvet. Niiden lumisuus ja kylmyys vastaavasti lienevät Kolin ja muiden vaarojen vaikutusta.

Miikkulan elinkeinot ja väkiluku

Miikkulassa asuu vakituisesti n.250 asukasta ja kesän aikana väkiluku kolminkertaistuu matkailijoiden ansiosta. Miikkulan elinkeinokartalta ja palveluista löytyvät: alakoulu, kauppa, asiamiesposti, veikkauspiste, baari, hotelli, hotelliravintola, lääkärinvastaanotto, taksi, autokorjaamo, hierontapalvelu, kuorma-autoilija, siivouspalvelu ja tsasouna.