Epäinhimillinen kotikuntalaki

Juha Vilén vammautui vakavasti kuusi vuotta sitten Padasjoella ja on edelleen tajuttomana kunnan terveyskeskuksessa. Hänen vanhempansa, ystävät ja miltei koko suku asuvat parin tunnin matkan päässä Muuramessa. Jos Juha voitaisiin siirtää hoitoon Muurameen, pääsisivät hänen omaisensa ja ystävänsä näkemään häntä paljon useammin ja Juhakin voisi paremmin. Mutta kotikuntalaki menee ohi inhimillisyyden ja Juha ja moni muukin vastaavassa asemassa oleva ei pääse sinne, missä olisi turvaa, hoivaa ja ystäviä. Lea Vilénin sisko on seurannut vierestä sisarensa perheen tuskaa ja otti yhteyttä Suomiexpressiin.

Lea ja Jari Vilénin viikonloppu on ollut kuusi vuotta samanlainen. Tavarat autoon ja nokka kohti noin 120 kilometrin päässä olevaa Padasjoen terveyskeskusta. Siellä makaa tajuttomana heidän 36-vuotias Juha-poikansa, joka vammautui vakavasti kuusi vuotta sitten pudottuaan parvekkeelta. Juha tuskin koskaan enää puhuu tai kävelee, mutta kuitenkin hän havainnoi ympäristöään ja reagoi puheeseen. Häntä hoidetaan siinä kunnassa, jossa hän asui vammautumisensa hetkellä. Ei siellä, missä hänen olisi parasta olla, eli lähellä perhettään ja ystäviään.

Terve työikäinen voi valita asuinpaikkansa itse. Juha ja moni muu vastaavassa asemassa oleva, esimerkiksi vuodeosastolla makaava vanhus ei voi tätä valintaa tehdä. Vuonna 1993 voimaan tullut kotikuntalaki on yksinkertaisesti perustuslain yhdeksännen pykälän eli liikkumisvapaussäännöksen vastainen. Laki antaa kunnalle mahdollisuuden kieltää tai myöntää niin sanotun maksusitoumuksen, jolla potilaan hoito voitaisiin maksaa toisessa kunnassa. Juha Vilénille ei suostuttu antamaan tällaista maksusitoumusta, jolla hän olisi päässyt läheistensä luo Muurameen hoitoon.

Kotikuntalakia muokataan parhaillaan uusiksi eduskunnassa ja uutta lakia uumoillaan vasta vuodeksi 2011. Vilénit ovat odottaneet uutta lakia tai sen ihmismyönteistä tulkintaa nyt kuusi vuotta, poikansa vammautumisesta lähtien. Padasjoen kunnan linja on ollut tyly alusta lähtien. Maksusitoumusta ei heru ja asiasta ei keskustella sen enempää.

Mutta kotikuntalakia voi tulkita toisellakin, inhimillisellä tavalla. Esimerkkimme tulee akselilta Jyväskylän maalaiskunta-Naantali. Lea Kylänpää taisteli 90-vuotiaan isoäitinsä saamiseksi Palokasta 400 kilometrin päästä hoitoon Naantaliin ja onnistui.

> Katso video