Linkkejä muualle
Suora linja Suomi express –ohjelman katsojien ja tekijöiden välillä!
Pelisääntöjä maatalousalan opiskeluun.
Kauppojen mainospylväiden koko ärsyttää.
Palokunnassa tanssitaan taas.
Suunnittelevatko esteelliset asianosaiset koulujen lopettamista?
Tutustu myös näihin:
A-tuubi
Ajankohtainen kakkonen
A-Talk
A-Studio
A-Zoom
MOT
Silminnäkijä
Muita linkkejä:
Facebook Suomi express -ryhmä
Maakuntajärvikilpailu
MAAKUNNILLE NIMIKKOJÄRVET
Maakuntatunnuksia on valittu aikaisemminkin, mm kukat, linnut ja kivet. Nyt Suomessa – ensimmäisenä maailmassa – etsitään maakuntajärviä.
Suomessa on vähintään hehtaarin kokoisia järviä kaikkiaan 55821 kappaletta. Valinnanvaraa on siis runsaasti.
Suomen Ympäristökeskus haluaa maakuntajärvikilpailulla kiinnittää huomiota vesistöihin ja niiden suojeluun. Maakuntajärvikilpailun järjestää Suomen ympäristökeskus (SYKE) yhteistyössä Suomi express -ohjelman kanssa.
Maakuntien nimikkojärvet on valittu
Maakuntajärvikilpailu on päättynyt, ja jokaisella Suomen 19 maakunnalla on nyt oma nimikkojärvi. Loppukilpailussa annettiin kaikkiaan noin 13 000 ääntä tekstiviesteillä ja postikorteilla.
Selvin äänestystulos oli Kymenlaaksossa, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla, joissa voittajajärvet Vuohijärvi, Lappajärvi ja Lestijärvi saivat yli 70 % maakuntansa äänistä. Varsin vakuuttavasti voittajiksi selvisivät myös Pyhäjärven Pyhäjärvi Pohjois-Pohjanmaalla, Vanajavesi Kanta-Hämeessä ja Pielinen Pohjois-Karjalassa.
– Tiukin kisa käytiin Kainuussa ja Varsinais-Suomessa, joissa johtopaikka vaihtui edestakaisin äänestyksen edetessä. Kainuussa Lentua ja Varsinais-Suomessa Painio saivat kuitenkin lopulta taipua suosikeille, Oulujärvelle ja Säkylän Pyhäjärvelle, SYKEn verkkotoimittaja Matti Lindholm kertoo.
Yli 40 % äänistä annettiin Uudellamaalla. Maakuntajärven tittelin vei Tuusulanjärvi 3 352 äänellään ennen Lohjanjärveä, jonka äänisaalis oli 2 128. Missä tahansa muussa maakunnassa Lohjanjärven äänimääri olisi riittänyt kirkkaasti ykkössijaan.
Voittaja ei aina suurin järvi
Monessa maakunnassa voittoon ei riittänyt se, että on maakunnan suurin järvi. Esimerkiksi Keski-Suomessa voiton vei Keitele ennen Päijännettä ja Pirkanmaalla Längelmävesi ennen Näsijärveä. Etelä-Savossa Saimaa peittää alleen suuren alueen maakunnasta, ja maakunta jopa markkinoi itseään Saimaan maakuntana, mutta äänestyksessä pidemmän korren vei kirkas ja karu Puula.
– Kisan suurimpana yllätyksenä pidän Kallaveden jäämistä kakkossijalle Pohjois-Savossa, ja vieläpä selvin numeroin. Ehkä Kallavettä pidettiin niin itsestään selvänä voittajaehdokkaana, ettei sen puolesta kukaan ryhtynyt laajasti kampanjoimaan. Juojärvi on joka tapauksessa hieno ja monimuotoinen järvi, joka on ehdottomasti tittelinsä arvoinen, SYKEn hydrologi Esko Kuusisto arvioi.
Satakunnalle ja Varsinais-Suomelle yhteinen maakuntajärvi
Säkylän Pyhäjärvi ylsi maakuntajärveksi sekä Satakunnassa että Varsinais-Suomessa. Satakunnassa tulos oli varsin selvä, mutta Varsinais-Suomessa piskuinen Painio jäi vain kymmenen äänen päähän. Muita kahden maakunnan yhteisiä nimikkojärviä ei tullut, sillä Päijänne tuli valituksi vain Päijät-Hämeessä ja Saimaa vain Etelä-Karjalassa.
Maakuntajärvet ovat läpileikkaus Suomen järvistä
Maakuntajärvistä löytyy edustaja lähes jokaiselle Suomen järvityypille. Joukossa on suuria ja syviä, kuten Inarijärvi, ja pieniä ja matalia, kuten Lestijärvi. Monet ovat humusjärviä, kuten Lappajärvi, ja toiset kirkasvetisiä, kuten Vuohijärvi. Luontainen rehevyystasokin vaihtelee rehevästä ja runsaskalkkisesta Östra ja Västra Kyrksundetista erittäin karuun Puulaan.
– Suurin osa maakuntajärvistä on ekologiselta tilaltaan hyviä tai erinomaisia. Vanajaveden, Lappajärven ja Luodonjärven tila on tyydyttävä ja Tuusulanjärven vain välttävä. Osassa suurempiakin järviä on alueita, jotka ovat pääallasta huonommassa tilassa. Kaikkiaan maakuntajärvien tila vastaa melko tarkkaan järvien tilaa yleensäkin Suomessa, SYKEn limnologi Sari Mitikka arvioi.
Maakuntajärvikilpailun eteneminen
Maakuntajärvikilpailu on ollut käynnissä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) perustamalla Järviwiki-sivustolla maaliskuusta lähtien.
Kilpailun ensimmäisessä vaiheessa kansalaiset saivat ehdottaa ja perustella mielestään hyviä ehdokkaita maakuntajärviksi. Yhteydenottoja tuli yhteensä noin 500 ja niissä ehdotettiin yli 150 eri järveä.
Kilpailun arviointiraati kävi ehdotukset läpi ja nimitti niiden pohjalta kolme finalistia kullekin maakunnalle kisan toiseen vaiheeseen, joka käytiin tekstiviesti- ja postikorttiäänestyksenä 14.–30. syyskuuta. Eniten ääniä maakunnassa saanut järvi julistetaan nyt maakuntajärveksi.
Maakuntajärvikilpailun järjestivät Suomen ympäristökeskus (SYKE) yhteistyössä YLEn Suomi express -ohjelman kanssa. Maa- ja vesitekniikan tuki ry rahoitti kilpailua.
Suomen maakuntajärvet
Maakunta |
Maakuntajärvi |
Osuus maakunnan äänistä |
Ahvenanmaa |
Östra och Västra Kyrksundet |
47% |
Etelä-Karjala |
Saimaa |
56% |
Etelä-Pohjanmaa |
Lappajärvi |
71% |
Etelä-Savo |
Puula |
55% |
Kainuu |
Oulujärvi |
42% |
Kanta-Häme |
Vanajavesi |
61% |
Keski-Pohjanmaa |
Lestijärvi |
71% |
Keski-Suomi |
Keitele |
51% |
Kymenlaakso |
Vuohijärvi |
74% |
Lappi |
Inari |
51% |
Pirkanmaa |
Längelmävesi |
55% |
Pohjanmaa |
Larsmosjön - Luodonjärvi |
40% |
Pohjois-Karjala |
Pielinen |
61% |
Pohjois-Pohjanmaa |
Pyhäjärven Pyhäjärvi |
68% |
Pojois-Savo |
Juojärvi |
45% |
Päijäthäme |
Päijänne |
58% |
Satakunta |
Säkylän Pyhäjärvi |
59% |
Uusimaa |
Tuusulanjärvi |
60% |
Varsinais-Suomi | Säkylän Pyhäjärvi |
45% |
Suomen ympäristökeskus kiittää kaikkia äänestäjiä ja järviehdotusten tekijöitä!
Esitysaika
Suomi express Areenassa
Ohjelma on nähtävissä Areenassa 7 päivän ajan tv-esityksen jälkeen.
> Areenaan