Koulussa

Ensimmäinen koulupäivä

Tänään oli ensimmäinen koulupäivä! Meidän opettaja Almudena on aivan ihana! Kielikoulussa tuntui siltä että ymmärrän koko ajan mitä Almudena sanoo, vaikka en yksittäisiä sanoja ymmärräkään. Ensimmäisen tunnin ajan kuvausryhmä oli paikalla, loppupäivän saimme olla luokassa ilman kameroita. Välillä Jukka kävi hakemassa meitä yksitellen haastatteluun. Koulua on joka päivä klo 9-13, yhdeltätoista on vartin kahvitauko. Tämän päivän päätteeksi oli kirjallinen koe, jota pidin sellaisena lähtötasotestauksena. Menihän se kohtalaisesti, mutta kyllä siinä varmasti oli virheitäkin. 

Koulun jälkeen menimme kielikoulun ravintolaan lounaalle, Olli sanoi että meidän ruokailu siellä oli sovittu etukäteen. Ruokailun jälkeen muut olivat jo lähteneet, kun minä, Kurt ja Sirpa olimme lähdössä. Siinä vaiheessa tarjoilija juoksee meidän perään ja kysyy kuka maksaa! Siinä sitten yritimme huonolla kielitaidolla pärjätä ja selvittää että meidän ruokailu on sovittu etukäteen. Eihän se muuten onnistunut muuta kuin soittamalla Olli paikalle selvittämään asiaa. Saatoin Kurtin ja Sirpan kotiin, sillä kumpikin oli aamulla eksynyt, eikä ollut löytänyt ongelmitta koululle. Viideksi olimme takaisin koululle, sillä meillä oli edessä ensimmäinen tulikoe: lehdistötilaisuus Espanjan lehdistölle. Ohjelma oli nimittäin herättänyt paljon mielenkiintoa jo etukäteen Espanjassa ja meitä haluttiin sen takia kuvata ja haastatella.

Lehdistötilaisuus sujui hyvin, Kristo oli suurimmaksi osaksi äänessä ja vastaili toimittajien kysymyksiin. Meistä jokainen oli varautunut muutamaan helppoon standardikysymykseen, mutta mitään kovin vaikeaa ei tarvinnut vastata. Lehdistötilaisuuden jälkeen menimme koulun kahvilaan juomaan Cavaa hyvin menneen lehdistötilaisuuden kunniaksi. Samalla tiputettiin päivän pommi eli tämän päivän kirjallinen tentti olikin ollut jo ensimmäinen pudotuskoe! Heta oli ollut kokeen priimus (14/15 pistettä), kaksi huonointa olivat Joni ja Sirpa, jotka joutuvat keskiviikkona ensimmäiseen suulliseen tehtävään, joka ratkaisee kumpi lähtee ja kumpi jää. Itse olin ollut kokeessa kolmanneksi huonoin, joten eiköhän sitä kohta lähdetä täältä kotiin... Tavoite on kuitenkin jo saavutettu, ensimmäisenä ei Finnair minua vie takaisin Suomeen! 

Illalla istuin iltaa muiden uusien kielikoululaisten kanssa, täytyy heti tunnustaa että kieli lipsui kyllä englannin ja saksan puolelle, paikalla kun oli englantilaisia, amerikkalaisia, ruotsalaisia, saksalaisia ja jopa yksi itävaltalainenkin. Vapun aaton juhlinta jäi varsin maltilliseksi, kotona olin jo puolilta öin. Ilma oli varsin samanlainen Suomen vappuun verrattuna, vettä tuli kuin saavista ja kylmää oli.

Ei koulua eikä kameroita!

Kuvausryhmä seurasi tänään ainoastaan huomiseen suulliseen tehtävään valmistautuvia eli Sirpaa ja Jonia. Aamupäivän luin ahkerasti tunnilla läpikäytyjä asioita. Lisäksi kävin kirjan kaksi ensimmäistä kappaletta uudelleen läpi ja korjasin tehtävissä tekemiäni virheitä ja täytin tyhjiksi jääneet kohdat. Käsittämätöntä miten paljon sitä oppii muutamassa hassussa päivässä! Illalla tapasin Plaza Mayorilla Virven, Royn, Jonin ja Hetan. Roy ja Heta olivat kovasti auttaneet Jonia opiskelemaan koko päivän huomista varten. Tapasten tilaaminen ei olisi ilman Virveä sujunut, söin perunoista tehtyä tortillaa (Tortilla con Patatas), joka oli oikein hyvää. Illalla kotona taas opiskelin, katsoin Angelan kanssa televisiosta ajankohtaisohjelmia ja uutisia. Espanjan kruununprinssin Felipen vaimo on saanut toisen tyttären, joten vauvauutisia tulee joka tuutista.

Yllätyshyökkäys

Koulutunnit menivät vauhdilla, opeteltavaa ja opittavaa on niin paljon. Tuntien jälkeen jouduimme yllätyshyökkäyksen kohteeksi koulun pihalla, Salamancan paikallisradion toimittaja halusi haastatella meitä radioon ja tietenkin espanjaksi! Saipa Almudenakin osansa, sillä hän oli juuri lähdössä kotiin, kun meitä haastateltiin. Toimittaja tajusi että kyseessä on meidän opettaja ja otti Almudenankin lennossa haastatteluun. Angela oli kuullut sattumalta haastattelun radiossa ja sanoi sen menneen oikein hyvin. Iltapäivä sujui taas lukiessa ja olenpa oppinut jo todella espanjalaisille tavoille: pari tuntia tuli vietettyä siestaakin. Illalla sain viestiä Sirpalta, Joni oli pudonnut ja Sirpa oli päässyt jatkoon! Näimme koulun kahvilassa ja Sirpa kertoi suullisesta tehtävästä. Heidän oli pitänyt mennä Salamancan rautatieasemalle ja ostaa luukulta liput Madridin junaan. Monijäseninen raati oli pohtinut asiaa kuulemma tunnin ennen kuin Kristo oli kertonut tuloksen Sirpalle ja Jonille. Opettajan ääni oli ratkaissut tilanteen Sirpan eduksi.
< edellinen    seuraava >