Julkisuutta ja reipasta opiskelua

Julkisuutta

Sirpa sai ihanan palkinnon siitä kun selvisi pudotuksesta voittajana. Hemmotteluhetken kampaajalla ym.mukavaa ; ))) Heta joka pärjäsi kokeissa parhaiten, sai kunnian edustaa Talo Espanjassa ohjelmaa pääsemällä Espanajan yhden isoimman Tv kanava, Canal 3 uutisiin. HYVÄ HETA !!! Muutenkin tämä ohjelma on saanut uskomattoman paljon huomiota Espanjan lehdissä, radiossa jne. Meitä on käynyt kuvaamassa ja haastattelemassa useat lehdet. No, kyllä tämä tästä pian tasaantuu ; )

Opiskelua

Ja sitten taas opiskelemaan. Aamu alkoi suihkulla, aamiaisella joka koostui mikrossa lämmitetystä maidosta ja vedestä, johon oli lisätty valmiskahvia, muffinssi ja lasillinen vastapuristettua tuoremehua. Matka kotoa kohti koulua sujui jo rutiinilla ja aikaa reippailemiseen vierähti 20 min. Hyvä aamulenkki. Koulupäivä sujui leppoisasti ja kaikki asiat joita kävimme tunnilla olivat minulle jo entuudestaan tuttuja. Harjoittelimme kertomaan itsestämme ja perheestämme, työstämme, asuinpaikasta jne. Kameroiden läsnäolo luokkahuoneessa oli aluksi hämmentävää mutta yllättävän pian siihenkin tottui. Ja välillä meitä kutsuttiin yksitellen pihalle pieniin haastatteluihin, joissa kyseltiin fiiliksiä, omaa oppimista, mitä milloinkin. Tässä vaiheessa oli hyvin vaikea sanoa kenestäkään mitään ja minun tavoitteen oli ainoastaan vain opiskella ja oppia kieltä, ei arvioida eikä arvostella kilpakumppaneitani. Mutta tämähän on kilpailu joten, se siitä.
Koulupäivän päätteeksi oli aikaa katsella Salamancaa rauhallisemmin, ihastella vanhoja rakennuksia, ihmetellä kuinka kauniisti ihmiset olivat pukeutuneet, oli sitten mikä vuorokauden aika tahansa ja lapset olivat kuin pieniä nukkeja. Mutta se loputon meteli ja väenpaljous. Meni minne tahansa niin aina oli porukkaa yhtä paljon kuin vapputorilla suomessa. Yritin asennoitua outoon ja uuteen tilanteeseen avoimin mielin, mutta silti jossain taka-alalla, sieluni sopukoissa kaipasin Suomea, sen kaunista luontoa ja rauhaa.

Reippaana taas kouluun ja aivot valmiina vastaanottamaan uutta tietoa. Koko porukka on todella motivoinut opiskelemaan. On vaikea välillä muistaa että tämä todellakin on kilpailu. Kaikki ovat todella ystävällisiä toisia kohtaan ja auttavat ja neuvovat tarpeen mukaan. Tämän päivän anti. Kävimme tunnilla läpi suuntia, kulkemista kaupungilla, neuvojen kysymistä ja antamista jne. Hyödyllisiä tietoja siis, sillä harhauduttuani koulupäivänjälkeen tutuilta kaduilta, jouduin kerran kysymään neuvoa. Saavuttuani kotiin vaihdoin kuulumiset perheeni kanssa, otin kauneusunet, soittelin kotiin ja Victorille ja illallisen jälkeen kömmin jo nukkumaan.

Possessiivipronomit

Tässä tuli minullekin jo hieman uutta asiaa ja piti oikein tankata että muistaa käyttää oikeita muotoja oikeissa paikoissa. En ole koskaan ollut hyvä suomen kieliopissa ja siitä on kulunut sellaiset 22 vuotta aikaa kun olen viimeksi näitä asioita opiskellut. IIkk,olen vanha !!! Mutta kyllä se vanhakin vielä oppii kuin vain tankkaa, tankkaa ja taas tankkaa. Ja kuinka ollakaan, tänään oppituntien päätteeksi oli aika tehdä taas koe. Ja virheitä, virheitä tuli enemmän kuin ensimmäisessä kokeessa ja olin vihainen itselleni. Tein paljon huolimattomuusvirheitä, kahdeksan virhettä !!!!!Tarkkaavaisuutta Virve.
Koetulosten selvitessä sain huokaista helpotuksesta, sillä en ollut se joka joutuu pudotukseen, mutta en ollut myöskään kovin ylpeä itsestäni sillä olin kolmanneksi huonoin!!! Ei hyvältä näytä. Pudotukseen joutuivat tällä kertaa Kurt ja Sirpa. Kummatikin ovat todella ihania ihmisiä ja kummankaan ei toivoisi lähtevän kotiin, mutta minkäs teet. Joka viikko kaksi kilpailijaa lähtee kotiin. Haikein mielin päätimme päivän koulussa ja lähdimme viikonlopun viettoon. Maanantaina sitten näkisi kumpi olisi joutunut pakkaamaan tavaransa, Sirpa vai Kurt.

Viikonloppu vapaata

Kävimme Katjan kanssa kiertelemässä viikonloppuna kaupungilla ja katselemassa nähtävyyksiä mm. kävimme katsomassa San Estebanin luostarikirkon, Las Duenas luostarin, sekä sen lisäksi pyörähdimme katsomassa Puente Romanoa ja istuimme hetkisen Río Tormesin rantapenkalla. Kävimme myös syömässä todella maukasta Paellaa. Lauantaina, palattuani kotiin kaupunkikierrokselta, perheeni äiti puhkui intoa päästä kanssani kaupungille katsomaan lisää nähtävyyksiä. Levättyäni tunnin lähdin uudelle kierrokselle. Tällä kertaa tutustuin Salamancan museoihin, kirkkoihin, erääseen konserttiin ym.ym. Huh, huh, kymmenen tunnin kulttuurianti yhdelle päivälle oli jo aika rankaa. Illalla ei tarvinnut unta paljon houkutella. Elämä tässä talossa on aika levotonta. Kaduilta kantautuva jatkuva meteli, höystettynä alakerran perheen äidin jokailtaisella raivoamisella lapsilleen ei tuo oikein levollista oloa. Perheen äiti osaa olla myös toisinaan aika temperamenttinen ja kunniansa saa silloin kuulla perheen isä ja jokapäiväiselle vierailulle saapuva isoäiti ja silloin on vaikea keskittyä opiskeluun.
Talon putken paukkuvat kuin vetelisivät viimeisiään ja tuosta niin ihanasta putkien paukkeesta saan nauttia useasti yhden päivän aikana, sillä espanjassa vettä säästellään ja sitä ei valuteta turhaan. Yritin myös opiskella viikonloppuna edellisellä viikolla opiskeltuja asioita. Huomasin että ymmärrän Espanjaa, sekä puhuttua että kirjoitettua mutta oma puhuminen on vielä hyvin hankalaa. Yritänkin viettää mahdollisimman paljon aikaa myös perheeni kanssa jotta saisin tätä puolta parannettua.
Ps. Olen avaimeton, minulle ei ole vieläkään annettu omia avaimia, vaan perheen äiti tai isä on aina kotona kun saavun kotiin.

< edellinen    seuraava >