2011

VUOSI 2011

7.1.2011
Miksi Koivuniemen herran karisma puree? Samalla kun evankelisluterilainen kirkko painii julkisuuskuvansa kanssa, karismaattiset liikkeet vetävät puoleensa väkevämpää hengellisyyttä kaipaavia jäseniä. Usein lahkot ja voimakkaan johtajan alaisuudessa toimivat yhteisöt eristäytyvät omaan turvalinnakkeeseen ja kokevat taistelevansa muuta maailmaa vastaan.
Vuoden vaihteessa paljastui yli 20 vuotta sitten syntynyt Tapani Koivuniemen tiukka lahko, joka määritteli jäsenten perhe-elämän, ulkonäön ja lasten kasvatuksen. Koivuniemi onnistui rakentamaan lahkonsa avulla menestyvän liikeyrityksen, joka oli vuonna 2008 Suomen 8. kannattavin. Liikkeestä 14 vuotta sitten irtautunut pastori Ilkka Wiio on ainoa, joka on uskaltanut avautua traumaattisesta kokemuksestaan.
Miksi Suomeen on syntynyt taistelutanner, jolla uskonnottomat mekastavat oikeuksistaan ja fundamentalistit vievät vain oikeauskoiset taivaaseen? Katolinen kirjailija, esseisti Antti Nylén, pohtii uudessa kirjassaan Halun ja epäluulon esseet (Savukeidas 2010) kirjassaan nykyhumanistien avuttomuutta Jumalan edessä. Vasemmistolaiseen perheeseen syntynyt Pekka Yrjänä Hiltunen osaa edelleenkin kaikki työväenlaulut, mutta ei virsiä. Underground-muusikkona Hiltunen etsi panteistista haltioitumista ja perehtyi idän uskontoihin. Nyt uskontokasvatusihteerinä työskentelevä Hiltunen on kirjoittanut mm. teoksen Vieraassa pöydässä, vastapäätä Buddhaa ja Kristusta (Suomen Lähetysseura 1999), joka valittiin vuoden kristilliseksi kirjaksi. Myös hänen uusin teos Kaikki ja ei mitään käsittelee uskontojen markkinoita (Kirjapaja 2007) . Mukana Voimala-keskustelussa on myös Kotimaa-lehden päätoimittaja Mari Teinilä.

14.1.2011
Karhu olohuoneessa - miten vapautua Venäjä-traumasta?
Suomalainen romanttinen Venäjä-rakkaus ja venäläisten kylmä realismi eivät kohtaa tosiaan", sanoo Venäjän ja Itä-Euroopan yliopiston lehtori Arto Luukkanen, joka tuulettaa Suomen suhdetta itänaapuriin räväkässä pamfletissaan Suomi Venäjän taskussa. Luukkasen mielestä suomettuminen kulkee perintönä poliitikkojen selkärangassa. Yksi ystävyyspuhunnan panttivangeista on presidentti Tarja Halonen, jolle Putinin käsikynkässä kulkeminen on tärkeämpää kuin Venäjän demokratian vajeeseen puuttuminen. Poliittisesta historiasta väitellyt Lasse Lehtinen on romaaneissaan Siivetönnä en voi lentää ja Onni suosii rohkeaa kuvannut Suomen sodanjälkeistä lähihistoriaa. Neuvostoliitto on ollut Suomelle ainutlaatuinen kumppani, joka on innostanut kapinoivan taistolaisnuorison ja teollisuuspamput kiihkeään triangelidraamaan. Tuolloin Venäjä-kortti heilui niin taiteessa kuin politiikassa, mutta mihin suuntaan nyt mennään? Loppiaisena Suomeen tuli 135 000 venäläläistä ostosmatkalle ja helppoa on tosinpäinkin. Uudet Allegro-junat pyyhkäisevät Pietariin reilussa kolmessa tunnissa. Tänään täällä asuu jo noin 50 000 venäläistä. Yksi heitä on kirjailija Inna Patrakova, jonka esikoisromaani Tulkki on eloisa yksinhuoltajakuvaus Bridget Jones-hengessä ja se perustuu Patrakovan omiin kokemuksiin Helsingissä. Yksityisyrittäjä Pirjo Karhu lähti rohkeasti valloittamaan Venäjää jo 1990-luvulla. Nyt Karhu on menestyvä yrittäjä, jonka arkipäivää ovat videoneuvottelut Moskovaan.

21.1.2011
Kun mies juo kaljaa kellarissa, naisen osa on katkera viha.
Tuulevi ja Henrik Aschan kertovat selviämistarinansa. On harvinaista, että uskalletaan puhua ääneen perheen alkoholiongelmasta edes lähipiirissä. " Kun olemme muotoilleet kokemukset sanoiksi, virkkeiksi ja kappaleiksi, olo on ollut levollinen ja tyyni", kertovat Tuulevi ja Henrik Aschan kirjassaan Selviämistarina - alkoholi parisuhteessa (Minerva 2010). Kesti monta vuotta ennen kuin Tuulevi ja Henrik edes huomasivat, millaiseen umpikujaan heidän parisuhteensa oli vuosien aikana ajautunut. Oli syntynyt kierre, jossa vaimo yritti selvitä arjesta entistä vahvempana. Mies puolestaan muuttui yhä heikommaksi ja joi aina vain enemmän. Lopulta kävi niin, että mies päätyi tiputukseen ja vaimo menetti kaiken toivonsa. Miten tästä eteenpäin? Aschanit pelastuivat umpikujasta ja ovat nyt kirjoittaneet noista vuosista kirjan. Kirjassa molemmat kirjoittavat oman versionsa tapahtuneesta tasapuolisesti. Voimalassa he kertovat, kuinka tästä niin tavallisesta tragediasta on mahdollista selvitä.

28.1.2011
Puhetta maahanmuutosta ja islamista.
Miksi puhe on joko sinisilmäistä hyssyttelyä tai suoraa vihaa? Husein Mohammed on juristi ja muslimi, joka on asunut Suomessa vuodesta 1994 asti. Hänen 4. helmikuuta ilmestyvä teoksensa Yhtä erilaiset, Islam ja suomalainen kulttuuri (Teos 2011) käsittelee islamin periaatteita ja käytäntöjä. Se on myös ensimmäinen teos, joka esittelee laajasti muslimikulttuuria Suomessa. Suomen 40 000 muslimia eivät ole niin homogeeninen joukko kuin ennakkoluuloisesti oletetaan. Islam-kriitikko, kirjailija Timo Hännikäinen on kirjoittanut provosoivan esseen teokseen Mitä Jussi Halla-Aho tarkoittaa (Savukeidas 2010). Hännikäisen mielestä maahanmuuttokeskustelussa hyssytellään, ollaan sinisilmäisiä ja syyllistytään poliittisesti korrekteihin valheisiin. "Minusta kristillisperäisen ja islamilaisen maailmankuvan välinen ristiriita on sovittamaton ja kaikkein huonoimmalla tavalla se ratkeaa saattamalla nämä maailmankuvat kiinteään vuorovaikutussuhteeseen" , toteaa Hännikäinen. Kansalaisaktivisti Juha Mäki-Ketelä puolestaan on huolissaan poliitikkojen populistisesta mamu-revittelystä. Toisaalta Mäki-Ketelä on sitä mieltä, että nuorisotyöttömyyden riiivaamaan Suomeen ei ole syytä houkutella joka vuosi 10 000 uutta maahanmuuttajaa. Kirjailija Esa Salminen on työskennellyt kehitysyhteistyön ammattilaisena Sambiassa ja Mosambikissa ja on kirjoittanut kaksi Afrikkaan sijoittuvaa romaania. Hän työstää parhaillaan maahanmuuttajaromaania ystävänsä somalitaustaisen Saed Warsamen kanssa. Itsekriittinen romaani avaa kivuliaita asioita myös maahanmuuttajayhteisön sisällä.

4.2.2011
Seikkailu henkimaailmassa
Mielen rajoista ja oudoista kokemuksista keskustelevat ohjaaja Kaija Juurikkala, suomentaja Anuirmeli Sallamo-Lavi, toimittaja Heikki Saure ja psykiatrian erikoislääkäri Heikki Nikkilä. Kaija Juurikkala on kirjoittanut omaelämäkerrallisen kirjan Varjojen taika (Like 2011), jossa hän kertoo erikoislaatuisista kokemuksistaan henkimaailmassa. Kaksi vuotta sitten hän teki uudenvuodenlupauksen: "Avautukoon portti näkymättömään maailmaan. Minä astun siitä sisään. Tapahtukoon se, mikä tapahtuakseen on." Nyt hän uskaltaa katsoa lapsuuden traumojen läpi ja uskaltautuu elämänsä ensimmäiselle yksinäiselle matkalle Japaniin kirsikankukkien aikaan. Toimittaja Heikki Saure on kirjoittanut Matka yli ymmärryksen- kirjan (Avain 2011, ilmestyy16.2.), jossa kerrotaan selvänäkijä Anuirmeli Sallamo-Lavin elämäntarina. Heikki Saure on lahtelainen kirjailija ja toimittaja, joka väittää, ettei usko yliluonnolliseen. Muuntuneet tietoisuudentilat kuitenkin kiehtovat häntä. Yliluonnolliset kokemukset, enneunet ja déjà vu-hetket ovat tuttuja hyvin monelle. Miten psykiatrian erikoislääkäri Heikki Nikkilä tulkitsee niitä? Missä kohtaa on kyse parantamisesta, missä taas hajoavasta mielestä?

11.2.2011
Maine ja julkisuuden hallinta.
Skandaalit ja kohut ovat tiedotusvälineiden jokapäiväistä ruokaa. Kohu-uutisia kierrätetään lehdestä toiseen ja parhaassa tapauksessa media alkaa itse päivitellä median synnyttämää kohua. Viestintäpäällikkö, toimittaja Eveliina Talvitie on joutunut kohujulkisuuteen. Julkisuus on tullut hänelle pyytämättä ja yllättäen, mutta sen sijaan Henna Helmi Heinonen on ottanut tavoitteekseen tulla kirjailijajulkkikseksi. Hänen erikoisromaaninsa Veljen vaimo (Arktinen banaani 2011) julkistettiin viime viikolla. Roman Schatzin haastattelussa hän totesi, olevansa kirjallisuuden perussuomalainen. Toimittaja Olli Ainola joutui eroamaan Ylen uutisten taloustoimituksen päällikön tehtävästä vaalirahaskandaalin mainingeissa. Ainola asema vaikeutui hänen vaimonsa, kansanedustaja Marja Tiuran Nova Group -yhteyksien tähden. Mukana keskustelussa on myös vastikään Skandaali! Suomalaisen taiteen ja politiikan mediakohut (Helsinki-kirjat 2011) kirjan toimittaja ja tuleva mediatutkimuksen professori Susanna Paasonen Turun Yliopistosta. Tarkoittaako läpinäkyvyys ja avoimuus poliittisessa julkisuudessa nykyään sitä, että päähuomio kiinnittyy toisarvoisiin seikkoihin ja ratkaisua vaativat yhteiskunnalliset ongelmat vaietaan?

18.2.2011
Puhetta Koneesta ja KOMista.
40-vuotisen uransa kunniaksi KOM-teatteri teki juhlanäytelmän KONE Suomen kaikkien aikojen menestyksekkäimmästä perheyrityksestä, Koneesta. Pekka Herlinin kuningasnäytelmän sijasta syntyikin yllättäen kipeä tilitys KOM-teatterin tästä hetkestä, jossa nuori sukupolvi on astumassa vanhemman sukupolven mielestä valmiiksi katettuun pöytään. Ideologinen isänmurha on väistämätön, sillä vanhat taistelulaulut eivät sytytä nuorta sukupolvea. He elävät fragmentoituneessa maailmassa, jossa globalisaatio, ympäristöuhkat ja poliittinen neuvottomuus huutavat uutta estetiikkaa.
John Simon on kirjoittanut ainutlaatuisen rehellisen elämäkerran Koneen ruhtinas, Pekka Herlinin elämä (Otava2009). Kirja on ollut myyntimenestys, sillä se tuo näkyväksi niitä valtavia paineita, joita erityisesti yrittäjäperhe joutuu kohtaamaan sukupolven vaihtuessa seuraavaksi. Kun vanhemmat ovat kovalla työllä ja intohimoisella uhrautumisella luoneet menestystarinan, se on usein myös elämänkokoinen taakka jatkajilleen.
Voimalassa perheen ja yritysten paineista ja maailmankuvien törmäyksestä keskustelevat Pekka Herlinin poika Ilkka Herlin , isä Pekka Milonoff ja poika Juho Milonoff sekä Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen.

25.2.2011
Torpparit elonkerjuulla.
Maanviljelijät Sirkka Nukari 92v ja Simo Ralli 43v, sukutilan tytär, näyttelijä Elina Knihtilä ja ohjaaja Mika Myllyaho puhuvat maan voimasta.
Sirkka Nukari oli 25-vuotias, kun hän joutui kovan paikan eteen. Nuori sairaanhoitaja joutui yllättäen ottamaan vastuun Nukarin sukutilasta sota-aikana. Nyt 92-vuotias Sirkka elää vielä tiiviisti kotitilan pihapiirissä. Hän on nähnyt suomalaisen maatalouden muutoksen jälleenrakennuksesta EU-Suomeen. Simo Ralli tunnetaan Lauri Tähkä & Elonkerjuu-yhtyeen kitaristina. Yhtye pitää usein keikkataukoa keväällä ja syksyllä maanviljelijä Rallin toukotöiden ja elonkorjuun aikaan. Simo Ralli on myös ahkera kirjoittaja, hänen maatalousaiheisia kolumnejaan julkaistaan Ilkassa ja Maaseudun Tulevaisuudessa. Nyt mieheltä on ilmestynyt myös esikoiskirja Ralli radalla (Like 2010). Kansallisteatterissa sai viime viikolla ensi-iltansa Saana Lavasteen ja Mika Myllyahon tulkinta Pohjantähti 2011 Väinö Linnan Täällä pohjantähden alla -teoksesta. Esityksessä on käytetty Ritvalan maanviljelijöiden kommentteja. Myllyaho pohtii, ovatko EU ja keskusliikkeet tehneet viljelijöistä torppareita, joiden mahdollisuus vaikuttaa omaan kohtaloonsa on yhtä vaakalaudalla kuin sata vuotta sitten. Pohjantähti 2011- näytelmässä pääosassa on Elina Knihtilä. Näyttelijä Knihtilä on myös vanhan 1600-luvulta periytyvän sukutilan tytär. Hän kuuluu siihen urbaaniin sukupolveen, joka ei automaattisesti ole valmis jatkamaan sukutilan hoitoa.

4.3.2011
Syö itsellesi parempi elämä!
Tietokoneen viereen naposteltavaksi goji-kaakao-cashew-mix ja jääkaappiin raakasuklaata ja kahvin sekaan pakurikääpäjauhetta. Ja aivan käsittämätöntä super-ruokaa on männyn siitepöly, sanoo ravintovalmentaja Jaakko Halmetoja. Olli Posti pitää suosittua Viidakkomies-blogia. Posti sanoo, että hän selätti ruokavalion muutoksella astman ja MS-taudin. Olli Posti teki totaalisen ruokaremontin, johon kuuluu mm. sesam-hamppumaito ja luomuhunaja. Postille pahan akselia edustavat valkosokeri, valkovehnä ja prosessoidut maitotuotteet. Tänään Posti kantaa itselleen ja ystävilleen litroittain puhdasta lähdevettä, sillä hänen mielestään ravintoakin tärkeämpää on elvyttävä ja puhdistava lähdevesi. Tiedetoimittaja Jani Kaaron teos Terveenä 100-vuotiaaksi (Avain 2010) kokoaa kiinnostavasti tutkimustietoa siitä, mitä ikääntyminen on. Onko kysymyksessä elimistön kuluminen vai geeneihin valmiiksi ohjelmoitu prosessi? Kaaro selvittää sitä noidankehää, mistä monet ortorektikot yrittävät pinnistellä irti. Ravinnon ja unirytmin muutos sekä stressi ovat laukaisseet geeniperimästä esiin globaalin alttiuden 2-tyypin diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin ja masennukseen. Tutkija Anne Puuronen on väitöskirjassaan Rasvan Tyttäret (2004) kyseenalaistanut nyky-yhteiskunnan terveyseetosta. Puurosen mukaan nykyihminen tahtoo syödä eettiseltä kooditukseltaan ”oikein”, sillä ruoka on minuuden rakennustapa. Ravitsemusterapeutti Annukka Ruska tapaa päivittäin työssään syömishäiriöisiä. Voiko terveyden tavoittelu johtaa hallitsemattomaan ruokasuhteeseen, jossa hyvä tarkoitus muuttuu pakkomielteeksi?

11.3.2011
Mahtinaisia Hella W:stä Miitta-tätiin.
Rohkea Miitta-täti tekee asioita, joita harva aikuinen nainen uskaltaa edes ajatella. Mistä tuutista näyttelijä Miitta Sorvali vetää esiin omaperäisiä hahmoja, jotka vailla mitään estoja uskaltavat kertoa omia totuuksiaan? Sorvalin Miitta-täti-ohjelman hahmoista on ehkä eniten hätkähdyttänyt kehitysvammainen toimittaja Mervi ja megafoniin Kolmen Sepän aukiolla kailottava militantti lesbo. Komiikka on ollut Miitta Sorvalille aina läheistä ja lähes poikkeuksetta hän on tehnyt roolihahmoistaan hieman erilaisia, epäsovinnaisia. Saman ikäinen näyttelijä Tiina Weckström on tällä hetkellä uransa aallonharjalla. Nyt hän loistaa mahtirouva Hella Wuolijoesta kertovan epookkielokuvan Hella W nimiroolissa. Tiina Weckström repäisi helmikuussa luopumalla Tampereen Työväen Teatterin kiinnityksestä ja ryhtymällä freelanceriksi. Hänen mielestään naisten elämänkokemusta ja tarinoita arvostetaan nyt enemmän kuin ennen. Heini Tola on ohjaaja, näytelmäkirjailija ja Teatteri Avoimien Ovien taiteellinen johtaja. Hän on perehtynyt useiden suomalaisten naisvaikuttajien elämään, kuten L.Onerva, Fredrika Runeberg, Minna Canth ja Venny Soldan-Brofeldt. Nostamalla esiin suomalaista kirjallisuutta ja naiskirjailijoita hän haluaa antaa äänen suomalaiselle naiselle. Millaisena tämä naiskolmikko näkee omat mahdollisuutensa vaikuttaa? Mikä heille on elämässä tärkeää?

18.3.2011
Masennuksen salaisuus
Nappeja, D-vitamiinia vai vertaistukea? Joka viides suomalainen kärsii jossain vaiheessa elämässään masennuksesta. Noin 60% ihmisistä toivoo masennukseen psykoterapeuttista hoitoa, mutta tarjolla on yleensä ainoastaan lääkitystä. Kipulääkäri Pirjo Lindfors tutkii elämäntapojen vaikutuksia kipuun ja masennukseen. Hän on vakuuttunut siitä, että kipu, yksinäisyys ja masennus ovat yhteydessä toisiinsa. Lindfors on tutkinut väitöskirjassaan lääkäreiden itsemurha-alttiutta ja huomannut että, jos ihmisellä on vähintään kolme ystävää, jolle voi hädän hetkellä soittaa, itsemurhariski vähenee selvästi. Sosiaalipsykologi Jukka Tontti on sitä mieltä, että masennuksen käsittäminen sairaudeksi on synnyttänyt uuden ongelman. Siitä saattaa tulla masentuneille kohtalo ja jopa osa identiteettiä. Riittämättömyyden tunne kasvavien odotusten paineessa on ihanteellinen masennuksen kasvualusta. Sitä vastaan voi kamppailla raatamalla, työstämällä, avautumalla tai lääkkeillä. Harvoin yhden reseptiluokan keinot ovat riittävät, kirjoittaa Tontti uudessa Masennus-kirjassa (Duodecim 2011). Leila Ahlqvist toimii opinto-ohjaajana. Hän on eheyttänyt itseään kirjoittamalla auki kiputarinansa ja painottaa elämän merkityksellisyyttä masennuksesta selviämisessä. Psykiatri Maria Vuorilehto on tehnyt väitöskirjan terveyskeskusten depressiopotilaista. Väitöskirjassaan hän huomasi, että depressioon liittyvät ahdistuneisuushäiriöt ja päihdeongelmat ja lisäksi krooniset fyysiset sairaudet kuten diabetes ja selkävaivat.

18.3.2011
Kukkahattutätien kulttuurikeskustelu.
Millaista kulttuuria eri puolueiden kansanedustajaehdokkaat haluavat vaalia Suomessa? Tarvitseeko Suomi Guggenheim-museon ja millaisen? Koulutetaanko Suomessa liikaa taiteilijoita? Onko täällä tarpeeksi apurahoja? Pitääkö taiteilijan olla luova yrittäjä, joka hallitsee markkinoinnin ja vientistrategiat? Innostaako kotitalousvähennys kuluttajia taiteen aktiivikuluttajiksi? Mukana keskustelussa Outi Alanko-Kahiluoto (vihr), Laura Kolbe (kesk), Sirkka-Liisa Lamminkoski(perussuomal), Sara Paavolainen(sd), Sanna Perkiö( kok), Minna Sirnö (vas).

1.4.2011
Mitä Anni-video kertoo sivistysvaltio-Suomesta?
Vihapuheesta ja suvaitsevaisuuden pakosta puhuvat tohtori Risto E.J.Penttilä, tutkija Marko Nenonen, vt. kirkkoherra Kimmo Saares, toiminnanjohtaja Teemu Laajasalo ja opettaja Elina Seppänen. Nuoren Annin kertomus omasta eheytymisestään nostatti jälleen uuden eroaallon evakelisluterilaisessa kirkossa. Se synnytti myös liberaalien kirkon jäsenten parissa tuotumusta ja vaatimuksia siitä, että kirkon pitäisi pontevasti irtautua yhteyksistään fundamentalistisiin järjestöihin. Kuinka pitkälle suvaitsevaisen tulee suvaita suvaitsemattomia? Tunteet nousevat nopeasti pintaan myös poliittisessa keskustelussa. Fanaattisuus, ääri-ilmiöt ja viihteellinen vihapuhe ovat yhteiskunnallisen keskustelun tavallisia äänenpainoja. Onko Sivistysvaltio-Suomi jo siirtynyt historiaan ja tilalle nousee kansallisromanttinen kuvitelma entisestä paremmasta Suomesta, jonka ovet voi paukauttaa kiinni. Miten tässä näin kävi?

8.4.2011
Viekö Zeitgeist-liike meitä uuteen aikaan?
Asiaa pohtivat Yrjö Kallisesta kirjan tehnyt Matti Salminen ja joogaopettaja, kirjailija Taavi Kassila, teatteriohjaaja Heidi Räsänen, zeitgeist-liikkeen aktiivi Henry Brade. Ajan henki on Suomen Zeitgeist-liikkeen uusi dokumenttielokuva, joka on 4.4. alkaen vapaasti verkossa nähtävissä. Tieto tapahtumasta kiiri sosiaalisen median kautta ja facebookissa 28 000 ilmoitti osallistuvansa ensi-iltatapahtumaan. Zeitgeist-liikkeen mukaan ihmiskunnalla olisi riittävästi teknologista ymmärrystä ja resursseja maailman muuttamiseen paremmaksi, mutta länsimaisen yhteiskunnan talouden rautahäkki pitää vapaudesta haaveilevan tavallisen ihmisen vankinaan. Dokumentissa esiintyy mm. edesmennyt opetusneuvos Yrjö Kallinen, josta ilmestyi viime viikolla Matti Salmisen Yrjö Kallisen elämä ja totuus (Like 2011). Jos koulumaailma heijastaa yhteiskuntaa, niin käsikirjoittaja-ohjaaja Heidi Räsäsen näytelmä Vihan Veli, joka sai ensi-iltansa 5.4. Kansallisteatterissa, järähdyttää suoruudellaan. Räsänen sanoo, että "meitä ympäröivät suhteettoman suuren vaatimukset ja mittakaava, jonka edessä saattaa kutistua voimattomaksi. Ihmisen menestyksen kestävä ja mielekäs suunta ei voi olla omistamisessa, rahassa tai julkisuuden palkinnoissa." Ohjaaja, kirjailija, joogaopettaja Taavi Kassila on jättänyt pohjoisen rautahäkin. Muutama vuosi sitten hän siirtyi asumaan äiti Amman ashramiin Intiaan. Mihin suuntaan Taavi Kassilan elämä on kääntynyt Intian valossa?

15.4.2011
Psykokulttuurin hyvät ja pahat.
Terapian tarpeesta ja sen ylivallasta puhuvat psykoanalyytikko Pirjo Lehtovuori, kirjailija Eeva Hurskainen, tiedetoimittaja Marko Hamilo ja psykoterapeutti Laura Mannila. Suomessa on runsaat neljätuhatta työikäistä psykoterapeuttia. Lisäksi Suomessa paljon erilaisia terapiamuotoja, jotka eivät kuulu Kela-korvauksen piiriin. Laillistetuista psykoterpeuteista on suuri pula, sillä tämän vuoden alusta Kela korvaa kuntoutuspsykoterapian kaikille, jotka täyttävät myöntämisedellytykset. Samaan aikaan ollaan uudistamassa psykoterapiakoulutusta. Jatkossa ammattinimikkeen käyttö edellyttää yliopiston tai sen yhteydessä toimivan organisaation yhteistä koulutusta. Tiedetoimittaja Marko Hamilo kyseenalaistaa uudessa kirjassaan Luonnollisesti hullu (Avain 2011) aikamme psykokulttuurin, jotka pyrkii ratkaisemaan mielenterveysongelmia terapioimalla yksilöä, vaikka voisi olla järkevämpää muuttaa yhteiskuntaa. Kirja on myös johdatus evoluutiopsykologiaan, joka tutkii mielen ilmiöitä lajikehityksen valossa. Psykoanalyytikko Pirjo Lehtovuorella on pitkä kokemus psykoterapeutin ja potilaan vuorovaikutuksesta ja hän on myös kouluttajana tutkinut psykoterapeuttien koulutusjärjestelmää. Psykoterapeutti Laura Mannila on erikoistunut kehopsykoterapiaan ja Eeva Hurskainen kertoo, miten hän viimein päätyi itsekin psykoterapeutiksi. Sitä edelsi mieltä järisyttävä kokemus 70-luvun Ryhmätyö ry:n intensiivisessä patjaryhmäterapiassa. Voimalassa kysytään, elämmekö ylenpalttisessa terapiateollisuudessa vai jäävätkö ihmiset liian yksin paniikkikohtausten ja ahdistuksen keskelle?