Vuosi 2010

13.01.2010 Väkivaltakulttuuri
Turpiin vaan ja onnea! Onko väkivalta suomalaisten erikoisosaamista? Keskustelmassa sosiologi Emmi Lattu, kulttuurihistorian dosentti Kustaa H. J. Vilkuna, toiminnanjohtaja Tomi Timperi ja Käpylän Pyövelinä tunnettu Jukka Järvinen.

20.01.2010 Selkä hajalla, uni ei tule ja ahdistaa - missä syy?
Tasapainoinen ja onnellinen elämä on jokaisen ihanne. Suoritusyhteiskunnassa hankitaan monia taitoja ja erityisosaamista, jotta pärjättäisiin paremmin tietoyhteiskunnan nopeissa haasteissa. Pahimmillaan onnellisen elämän tavoittelustakin tulee stressi. Kun ihminen ei ole enää sinut mielensä kanssa, niin tulos voi järkyttää psyykeä ja ruumista. On hälyttävää, että masennus on kaikkein yleisin syy, miksi Suomessa siirrytään työkyvyttömyyseläkkeelle. Studiossa keskustelemassa näyttelijä, joogaopettaja Inderjit Kaur Khalsa, työterveyspsykologi Arto Pietikäinen, näyttelijä-ohjaaja Liisa Mustonen ja personal brainer Reidar Wasenius.

27.01.2010 Mistä miehet puhuvat saunassa?
Myytti vaikenevasta suomalaisesta miehestä on jo aikansa elänyt. Parikymppiset miehet ovat jo tarpeeksi kaukana esi-isiensä traumoista. Onko niin, että he eivät enää tunnista isiensä vaikenemista? Vai onko niin, että miehet ovat aina kyllä puhuneet asioistaan, mutta ilman naisen määrittämää puhetapaa? Miesten vuoro- dokumentti on kolmikymppisten ohjaajien Joonas Berghällin ja Mika Hotakaisen tunteikas keskustelunavaus. Se on runollinen muotokuva suomalaisesta miehestä. Eri puolella Suomea kuvatut alastomat miehet istuvat saunassa ja puhuvat suoraan sydämestään. Ohjaajien lisäksi dokumentista keskustelevat siinä itsekin esiintynyt Mikko Rissanen ja Vuoden Isä 2008 , isätyöntekijä Ilmo Saneri.

03.02.2010 Elämä lahkon vankina
Leevi K. Laitinen annettiin nelivuotiaana kartanolaisiksi kutsuttujen uskonlahkolaisten kasvatettavaksi. Pienestä Leevistä koulutettiin hurmosliikkeen lapsisaarnaajaa, häntä piestiin ja hän joutui mukaan julmiin rituaaleihin. Tänään Leevi K. Latinen on kauppaneuvos ja hän on kasvattanut Varova Oy:stä menestyneen kansainvälisen kuljetusyhtiön. Seija Vilén liittyi 17-vuotiaana Hare Krishna-liikkeeseen. Hän eli seitsemäntoista vuotta suljetussa uskonnollisessa yhteisössä. Lopulta Seija irtautui ahdistavasta yhteisöstä ja palasi lapsineen muutama vuosi sitten Suomeen. Uskonnollisissa yhteisöissä tapahtuneet hyväksikäytöt ovat kuohuttaneet viime aikoina myös luterilaista kirkkoa. Kirkkohallituksen perheasiain johtaja Martti Esko sanoo, että kirkon johdon on otettava vastuu ja puututtava myös herätysliikkeiden piirissä tapahtuneisiin rikoksiin.

10.02.2010 Miksi nykytaiteessa kuohuu?
Kuka Suomen taiteessa määrää? Onko Kiasma pudonnut maailmankartalta ja onko suomettuneessa taidekentässä valta keskittynyt oikeistopoikien vai vanhojen vasemmistotätien hoveihin? Ovatko taiteilijat rahattomia puudeleita, jotka joutuvat vastentahoisesti nuoleskelemaan apurahajakajiaan. Kun Nicolaus Schafhausen kritisoi Kiasman kutistunutta statusta, hän käynnisti samalla suuren taidekiistan, jossa kaikki patoutumat purskahtivat kerralla ilmoille. Keskustelussa ovat mukana taiteilijat Silja Rantanen, Nanna Susi, Minna L. Henriksson, Osmo Rauhala sekä parodisen Suuri Performanssi-kirjan tekijä Harri Manner ja kriitikko Otso Kantokorpi.

17.02.2010 Tuoko köyhäily paremman elintason?
Slow-liike ja downshifting kuulostavat trendisettereiden ja mainosnikkareitteen uusilta kulutuskeksinnöiltä, mutta näiden sanojen takana on suurempi linjaus. Tavaravuorien ja tiukasti aikataulutetun elämän näännyttämä ihminen alkaa sanoa jo, että nyt riittää. - Opettelin sanomaan ei, sanoo kohtuullisuuden sanomaa opetellut Simplify your life-blogia pitävä Ritva Rajander-Juusti. Kirjailija ja vapaa toimittaja Tero Tähtinen vie meidät kirjassaan Aurinko laskee Aleksandriassa (Savukeidas 2009) patikoimaan Himalajan yksinäisyyteen pohtimaan hyvän elämän valintoja. Suhdetta rahaan ja kohtuullistamisen mahdollisuuksia ohjelmassa pohtivat myös entinen miljönääri Jaakko Rytsölä, Marinetekin toimitusjohtaja Ilkka Seppälä ja Toinen Vääryyskirja-julkaisun toinen toimittaja, tutkija Tuuli Hirvilammi.

24.02.2010 Miten käy kansankirkon kun kirkkokansa kutistuu?
Vuosittain julkaistaan uusia tilastoja kirkosta eronneiden määristä, mutta siitä huolimatta usko ja hengellisyys kiinnostavat monikulttuurisessa Suomessa asuvia kansalaisia syvemmin kuin entisajan humppa-Suomessa. Uutta arkkipiispaa ollaan jälleen valitsemassa. Onko kirkolla nyt mahdollisuus uudistua? Voisiko kansankirkko olla tulevaisuudessa se paikka, missä maahanmuuttaja voi istua herätyskristillisen vieressä? Voimalassa kohtaavat toiselle kierrokselle valitut arkkipiispaehdokkaat Turun piispa Kari Mäkinen ja professori Miikka Ruokanen. Mukana keskustelussa ovat myös Uuden Testamentin eksegetiikan emeritusprofessori Heikki Räisänen ja dogmatiikan dosentti Jyri Komulainen.

03.03.2010 Minä ja äiti
Suhde äitiin on jokaisen ihmisen elämän ensimmäinen ihmissuhde. Kasvu varhaisesta symbioosista kohti erillistä persoonaa on monimutkainen prosessi. Erityisen latautunut on äidin ja tyttären suhde. Vaikka äiti on jossain elämänvaiheessa lapselle itsestään selvyys, niin suhteen monisärmäisyys paljastuu itse kullekin viimeistään silloin, kun omat lapset ottavat etäisyyttä ja oma äiti vanhenee. Äitien ja tyttärien suhdetta on pohtinut tiedetoimittaja Tuula Vainikainen. Hänen kirjansa Äidit ja aikuiset tyttäret - matkalla ymmärrykseen (Wsoy2009) auttaa tunnistamaan sukupolvien ketjun merkityksen. Kulttuuritoimittaja Pia Ingströmin Äitiä ikävä (Schildts 2010) jäljittää yhden ihmiselämän kokemuksia ja perustaa. Se on yhtä aikaa omaelämäkerta, kasvutarina ja ajankuva. Mukana ohjelmassa on myös psykoanalyytikko Leena Klockars.

10.03.2010 Nyt on nuorten naisartistien vuoro!
Vuoden 2010 Emma-gaalan voittajia olivat naiset. Suomeen on muutaman vuoden aikana syntynyt vahva joukko uusia naisartisteja, jotka haluavat itse mahdollisimman paljon vaikuttaa siihen, miltä heidän musiikkinsa kuulostaa. He eivät halua muuttua muiden määrittelemiksi myyntituotteiksi, vaan pitävät kiinni omasta ominaislaadustaan ja näkemyksestään. Ennen soolodebyyttiään Chisu ehti työskennellä neljä vuotta tuottajana ja säveltäjänä ilman sen kummempaa meteliä. Mun koti ei oo täällä -biisi nosti hänet suuren yleisön tietoisuuteen, uusin albumi Vapaa ja yksin on lopullinen näyttö Chisun lahjakkuudesta. Hän sai 2010 Emma-gaalassa ensimmäisenä naisena Vuoden tuottaja -palkinnon, lisäksi Vapaa ja yksin -albumi valittiin Vuoden parhaaksi ja Baden-Baden Vuoden biisiksi. Astrid Swan on valmistunut yliopistosta pääaineenaan sukupuolitutkimus. Kolmas albumi Better Than Wages on menestynyt myös Suomen ulkopuolella, Saksan Rolling Stone -lehden kriitikot nostivat sen tammikuussa 2010 yhdeksi kuukauden levyistä. Astrid Swan haluaa haastaa itsensä: ensimmäisen levyn vaalea pop-prinsessa on muisto vain. Nyt hän haluaa irrotella "maskuliinisemman" rockin alueella. Yona teki lopullisen läpimurron tänä talvena hitillään Pilvet liikkuu minä en. " Laulajan osa on kohtaloni, tiesin sen jo lapsena." Yonan musiikista on sanottu, että siinä yhdistyvät folk, jazz, iskelmä ja urbaani saundi. Hän sanoo haluavansa säveltää ajattomia lauluja, jotka jäävät musiikkiperinteeseen myös Yonan poismenon jälkeen.

17.03.2010 Tuoko köyhäily paremman elintason?
uusinta (es. 17.2.2010).

24.03.2010 Omainen, potilas ja kaksi lääkäriä puhuvat syövästä.
Joka kolmas suomalainen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa syöpään ja kun tähän lisätään potilaan omaiset, niin se koskettaa jokaista suomalaista.
Vastikään on ilmestynyt paljon keskustelua herättänyt STM:n asettaman työryhmän raportti Syövän hoidon kehittäminen vuonna 2010-2020.
Raportissa tuodaan esiin miten viiveet hoitoon pääsyssä ovat osoitus hoitojärjestelmän tämän hetken ongelmista. Siinä kartoitetaan sitä, sitä millaiset resurssit terveydenhoidon järjestelmällä pitäisi tulevaisuudessa olla, jotta se täyttäisi nopean ja tasa-arvoisen hoidon vaatimukset. Konkreettisena ehdotuksena on, että syöpäepäilyssä lähetteen saamisesta ensimmäiseen hoitoon ei saa kulua kuin kuusi viikkoa. Voimalassa puhutaan myös lääkärin, potilaan ja omaisen vaativasta yhteistyöstä. Kysessä on monimuotoinen tauti. Priorisointien paineissa lääkäri joutuu tekemään omat ratkaisunsa samalla, kun jokainen potilas reagoi tautiin yksilöllisesti, jotkut alistuen, jotkut ihmettä odottaen. Keskustelussa ovat mukana lääkärit Inkeri Elomaa ja Timo Joensuu sekä eturauhassyöpää sairastava Hannu Tavio ja miehensä menettänyt Pirjo Helminen. Inkeri Elomaa on kirjoittanut kirjan Tartu toivoon - syöpälääkärin kädenjälki (Recallmed 2009), Hannu Tavio: Eturauhassyöpä - kutsumaton kumppani (Kirjapaja 2005) ja Hannu Taviolta ja Timo Joensuulta on juuri ilmestynyt teos Elämä kantaa - syöpäpotilaan ja lääkärin keskusteluja (Teos 2010).

31.03.2010 Onko Facebook kylmä kaveri vai tosi ystävä?
Sosiaalinen media ei ole enää nuorten nörttien erikoissanastoa, vaan se vetää puoleensa päivä päivältä yhä enemmän väkeä. Viimeisten tutkimusten mukaan tänään Facebookiin liittyy suurimpana joukkona keski-ikäiset koulutet naiset. Kun vuosi sitten Facebookilla oli 250 miljoonaa käyttäjää maailmassa, niin nyt luku on jo yli 400 miljoonaa. Suomessa joka viides hallinnoi kaverimaailmaansa Facebookin avustuksella. Vai hallinnoiko? Onko Facebook virtuaaliystävien verkko, jonka kautta yksinäisyys näyttää paremmalta ja oma identtieetti saa lisää vaikuttavuutta? Facebook on osa sosiaalisen median vallankumousta, joka haastaa arjen käytännöt, tiedon jakamisen ja ottaa käyttöön aivan uudenlaisen kansalaisvaikuttamisien voiman. Se pystyy myös tyydyttämään yksilön emotionaalista vajetta ja tuottamaan tunnesisältöjä, jotka eivät vaadi ympärilleen muuta kuin läppärin kelmeän valon. Sosiaalisen median vallasta puhuvat konsultti Markus Leikola, koreografi Thomas Freundlich, mediapsykologian asiantuntija Anu Mustonen ja mediatutkija Sari Östman.

07.04.2010 Voiko Shakespearen sonetti, kosketus tai musiikki parantaa sairaan?
Syvästi dementoituneet potilaat itkevät ja värisevät kuunnellessaan musiikkia, jota eivät ole kuulleet aikaisemmin. Tuttu musiikki taas houkuttaa esiin unohdettuja tunteita ja mielleyhtymiä, takaa pääsyn muistoihin, jotka tuntuvat täysin menetetyiltä.
Neurotieteilijät ovat jo pitkään olleet selvillä musiikin terapeuttisesta ja parantavasta voimasta. Nyt myös taiteilijat ovat halunnet löytää tämän tärkeän työmuodon. Uudenmaan läänintaiteilija Ava Numminen edistää musiikin käyttöä vanhustenhoidossa. Hän sanoo, että viime kädessä kyse on ihmisen kohtaamisesta jossa hoitajan ja potilaan yhdessä laulaminen voi lohduttaa, antaa turvallisuuden tunnetta ja helpottaa hoitotilanteita. Alttoviulisti Teemu Kupiainen on toteuttanut elämänunelmaansa soittamalla Bachin soolojousiteoksia Intian katulapsille. Matkan kokemuksista on ilmestynyt kirja Viulunsoittaja kadulla (Teos 2010). ”Kun soitan Bachin musiikkia, tunnen olevani oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Maailman matkaamisen lisäksi hän on soittanut autisteille ja uskoo, että musiikin kautta voidaan yhdessä saavuttaa ”nyt-tila”. Näyttelijä Jussi Lehtosen uran viimeaikaisen huipentumana on ollut pitkä yhden miehen projekti. Hän on jo 2006 lähtien kiertänyt kouluissa, vankiloissa ja sairaaloissa esittämässä Shakespearen sonetteja. Vasta ilmestynyt Samassa valossa-teos (Avain 2010) kirjaa kokemuksia kiertueelta. Ulvi Wirén valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Tarton yliopisosta. Muutettuaan Suomeen hän huomasi, ettei kykene sopeutumaan suomalaiseen kliiniseen hoitomaailmaan, jossa hoitokäytännöt palvelevat järjestelmää tarvitsevien ihmisten kustannuksella. Sen sijaan hän kouluttautui vyöhyketerapeutiksi ja julkaisi Koko kehon vyöhyketerapia-oppikirjan (Gummerus 2010).