K-rappu

Elintasotuskaa

Pari viikkoa sitten otin ja järjestin bileet vuokra-asunnossani. Pari tuntia ennen ihmisten saapumista wc-pöntön vesisäiliö alkoi vuotaa vettä lattialle. Päivä oli perjantai, mutta huoltomies saapui paikalle ripeästi. Tuomio oli jyrkkä: vedentulo vessaan oli katkaistava siihen saakka, että paikalle saataisiin uusi pönttö.

Yhdistelmä koetteli inhimillisen kestämyksen rajoja: yli kymmenen ihmistä ja yksi vesisankokäyttöinen vessa. Lauantaina ihmisten määrä väheni, mikä lievitti hieman tuskaa. Uusi pönttö tuli maanantaina ja elämä palautui viikon alussa tavanomaisille raiteilleen. Hetken olin lähes onnellinen.

Viime lauantaina huomasin, että samaisen asuntoni jääkaappi otti ja lakkasi toimimasta. Asunnon omistaja lupasi tuoda tilalle toisen kaapin sunnuntai-iltana. Viikonloppu kului ripustellessa ruokaa ikkunalaudalle asunnon ulkopuolelle. Onneksi olin ennättänyt juuri täydentää ruokavarastoni. Tekemistä riitti.

On merkillistä tajuta, miten pienestä kaikki on kiinni. Pienen perusetuuden menettäminen kääntää arjen suureksi taisteluksi ja toisaalta ongelman ratkettua koko kokemus unohtuu muutamassa päivässä. Ja miten typeräksi sitä itsensä tällaisissa tilanteissa tuntee. Suurin osa maailmasta kuitenkin elää ilman jääkaappia ja vesivessaa. Moni ei näe moisia autuuden välikappaleita elämässä kertaakaan.

K-rappu testaa kulttuuripääkaupungit

0 kommenttia

K-rapun kulttuuripääkaupunkitesti pyörähtää siis käyntiin tänään. Jos K-rapun raati onnistuu kiertämään kaikki kaupungit reilussa kuukaudessa ja toimitus ennättää leikkaamaan kierroksesta seitsemän tv-juttua ennen kulttuuriministeriön virallista päätöstä, miten on mahdollista, että kulttuuriministeriön nimeämä virallinen raati ei ennätä vierailla samassa ajassa yhdessäkään kaupungeista?

Olin varsin kummastunut kun kuulin, että kulttuuripääkaupunkivalinta tapahtuu hakijoiden Helsingissä raadille tekemään powerpoint-esitykseen. Eikö tässä ole vaara, että vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunki Suomessa on kaupunki, joka osaa panostaa vinkeimpiin fontteihin?

No, ei hätä ole tämän näköinen. K-rappu ehtii ja testaa. Ei tarvitse kulttuuriministeriön raadinkaan laittaa muuta kun töllö auki tiistaisin ja johan on selvät sävelet päätöksenteossa.

Kuka ehtii ensimmäisenä ja mitä sitten?

1 kommentti

Törmäsin viime viikolla Tuijaan, joka oli kovasti sitä mieltä, että K-rapun blogissa kannattaisi jatkossa kirjoitella tulevan lähetyksen aiheista. Ensireaktioni oli pöyristynyt: ”Ai että ryhdyttäisiin kailottamaan julki tulevan viikon ideamme?” Niin, mutta taas toisaalta … mitä pahaa siinä nyt olisi, että joku muu tekisi jutun samasta aiheesta?

Viime syksynä pomo tipautti työpöydälleni aiheen, jonka oli bongannut Apinalaatikko-nimisestä blogista. Apinalaatikossa oli käynnissä kiivas keskustelu King Kong –leffasta, jonka ikärajaksi elokuvatarkastamo oli ehdottanut viittätoista mutta jonka elokuvalautakunta oli levittäjän
toivomuksesta tiputtanut yhteentoista vuoteen. Kirjoittelun aloittaja oli käynyt katsomassa leffan lapsensa kanssa ja polttanut hihansa siinä vaiheessa kun jättiapina haukkasi valkokankaalla ihmiseltä pään. Asiaa oli ruodittu Apinalaatikossa ja lopputuloksena oli
salaliittoteoria, jonka mukaan elokuvalautakunta olisi elokuvalevittäjien talutushihnassa tavalla tai toisella.

Tein aiheesta uutisjutun, jossa yritin selvitellä asian todellista laitaa kyselemällä siitä tarkastamolta, lautakunnalta ja levittäjiltä. Ongelmana näytti olevan se, että Yhdysvalloissa moni toimintaelokuva
kohdistetaan paikallisten luokitusten mukaisesti sopivaksi katsottavaksi kolmestatoista ikävuodesta ylöspäin. Suomessa k-13-luokitusta ei ollut, joten ikärajaa pallotellaan k-11 ja k-15 välillä. Toimituksessa oltiin tyytyväisiä. Ehdimmepä ennen muita! Noin kuukausi myöhemmin Hesari teki aiheesta lähes identtisen jutun ja kertoi sen ohessa, että kulttuuriministeriössä valmistellaan uuden K-13-luokituksen käyttöönottoa Suomessakin.

Kysymys kuuluu, oliko sillä jotain merkitystä kuka ennätti tehdä jutun aiheesta ensimmäisenä? Katsojaa tai lukijaa moinen tuskin kiinnosti. Oliko joku kertonut aiheesta jo aikaisemmin? Varmasti. Vanheniko aihe kun TV-uutiset teki siitä jutun? Ei tietenkään.

Ohjelmanteossa pysähtyy yllättävän harvoin ajattelemaan, miksi näitä hommia tehdään. Jos tarkoituksena on kertoa yleisölle mielenkiintoisia tarinoita maailmasta, jossa elämme, miksi tarina kärsisi siitä, että joku kertoo sen ennen meitä? Eikö pääasia ole, että tarina ylipäätään kerrotaan?

Kysymyksiä ja vastauksia

0 kommenttia

Mikähän siinä on, että parhaat ideat syntyvät bussissa tai suihkussa? Olisiko syytä tutkia, millaisen ideavajeen bussilakko aiheutti muutaman päivän aikana ja missä se näkyy? Ja miksi bussissa ei ikinä ole paperia mukana? Eikä suihkussa kynää?

Elämä on täynnä kysymyksiä. Onneksi reipas poika Ilkka tietää vastauksen suurimpaan osaan niistä. Ja vielä kaupan päälle pelastaa insertit siinä vaiheessa kun kuolevaiset ovat jo menettäneet toivonsa. Ilman Ilkkaa meikäläisenkin tämäniltainen juttu olisi tuskin nähnyt päivänvaloa. Kiitoksia.

Elintasotuskaa

K-rappu testaa kulttuuripääkaupungit

Kuka ehtii ensimmäisenä ja mitä sitten?

Kysymyksiä ja vastauksia

Sivut

Blogiarkisto

marraskuu

elokuu

kesäkuu

toukokuu

huhtikuu

maaliskuu

Muualla Yle.fi:ssä