UKK rules?
Tuomion vihonviimeisessä jaksossa puidaan itsenäisen Suomen kuuluisimman poliitikon ja korkeushyppääjän toimintaa. Onko Urho Kaleva Kekkonen syyllinen siihen, että Suomi ja suomalaiset ovat edelleenkin innoissaan rähmällään suurvaltojen edessä eivätkä uskalla puhua mitä ajattelevat?
Suomalaiset jakautuivat Kekkosen elinaikana kahteen leiriin: toisessa Urkkia ihailtiin ja kiitettiin maan pelastajaksi vaikeina aikoina, toisessa häntä kirottiin ja syytettiin vaikean tilanteen vaikeuttamisesta. Ensimmäinen leiri oli huomattavasti suurempi; eduskunnassa jopa yli viisi kuudesosaa, jolla voitiin tehdä perustuslakiin poikkeuksia ja valita presidentti uudelleen ilman vapaita vaaleja.
Kekkosen kuoleman jälkeen mielipiteiden kirjo on monipuolistunut. Varauksettomien fanien joukko on käynyt pieneksi, mutta se on saanut rinnalleen postmodernin esteetikkojen porukan, jonka mielestä kaikessa Urkkiin liittyvässä - muussakin kuin kaljussa - on jotain hohtoa.
Ja toden totta, ei tarvitse kovin kauaa katsella Ylen Elävän arkiston filminpätkiä, kun UKK:n erinomaisuus käy epäilijällekin selväksi.Vastaavanlaista tyyliä, voimaa, jopa seksiä, on mahdotonta löytää nyky-Suomen politiikasta.
Miksi pitäisi, kysyy puolestaan Kekkosen tai kekkoslaisuuden vastustaja. Miksi tasavaltalaisen demokraatin pitäisi innostua miehestä, joka käytti härskisti ulkopolitiikkaa omien valtapyrkimystensä välikappaleena ja johti maata perinnöllisen monarkin tapaan? Hänen myllykirjeensäkin olivat nykyisen käsityksen mukaan lähinnä työpaikkakiusaamista.
Kekkosen kuoleman jälkeen keskustelu hänen henkilöstään ja toiminnastaan on toki muuttunut monivivahteisemmaksi. Revisionistit ovat leiponeet UKK:sta lähes maanpetturia, mutta harva kiistää sitä, että Suomen asema oli Kekkosen kauden jälkeen vakaampi kuin sitä ennen. Kekkosen tukijoukoissa on puolestaan myönnetty, että olisihan ne välttämättömät ratkaisut voinut tehdä demokraattisemminkin.
Tuomio yrittää tänään arvioida Kekkosen aikaa samalla kertaa menneisyyden ja nykypäivän perspektiivistä. Ohjelma on valtaosin mustavalkoinen, sekä kuviltaan että sisällöltään. Yritämme hetkeksi unohtaa jälkiviisauden mukanaan tuomat sävyt ja toisaalta-toisaalta -argumentit: Kekkonen on joko syyllinen tai syytön siihen, että suomalaiset ovat edelleen rähmällään.
Leikissä ovat mukana historian professori Timo Soikkanen ja tohtori Lasse Lehtinen Kekkosen puolustuksen todistajina sekä vastapuolella historian professori Seppo Hentilä ja historioitsija, kolumnisti Jukka Relander. Johanna Korhonen syyttää, Jan Erola puolustaa.
Tuomari Tapio Liinoja antaa ohjelman puolivälissä äänestysohjeet. Tuomion katsojat voivat nyt käyttää sitä valtaa, joka Suomen kansalta vietiin vuoden 1973 poikkeuslailla.
Jos Kekkonen on mielestänne syyllinen Korhosen esittämiin syytöksiin, näppäilkää numeroon 17176 viesti Tuomio 1 - jos taas olette sitä mieltä, että Erolan puolustava kanta on oikea, pankaa viestiksi Tuomio 2 - ratkaisu selviää ohjelman lopussa.
Tuomio siis päättyy tällä erää, koska se ei saavuttanut TV2:n asettamia katsojalukutavoitteita. Työryhmän puolesta kiitän sitä noin kahdeksaa prosenttia TV-yleisöstä, joka jaksoi seurata Tohlopin tuomioistuimen toimintaa.
Jos formaatti kaikesta huolimatta miellyttää, hieman vastaavanlaista oikeussalidraamaa voi seurata intialaiselta Aaj Tak -kaapelikanavalta. Siellä ajankohtaisilla aiheilla leikittelevä oikeudenkäyntiohjelma Aap ki adalat on pyörinyt jo yli 15 vuotta. Näytteitä täällä, täällä, täällä ja täällä.
Katsojaosuudella mitattuna 45 miljoonan asiakkaan Aaj Tak on päässyt suunnilleen samoihin lukuihin kuin TV2 Tuomiollaan. Aika hyvin kaupalliselta kanavalta. Ehkä meidänkin olisi pitänyt ottaa syytetyksi Daler Mehndin kaltaisia viihdestaroja.
Vaikka ohjelmamme lopetetaan, keskustelu Kekkosesta ja muista tuomiolla olleista henkilöistä voi jatkua tässä blogissa vaikka kuinka pitkään.
Hyvää jatkoa Ylen muiden ajankohtaisohjelmien parissa.
Matti Virtanen
tuottaja
