Skip navigation.
Home

Stadilaispoikia ja lastensuojelua

Stadilaispoikia, rikoksia ja lastensuojelua.

Stadilainen sosiaalihistoria ja sosiaalityön paradigmamuutokset avautuvat maanantain ohjelmassa, jossa VTT Elina Pekkarinen keskustelee väitöstutkimuksestaan.

Onko sosiaalityön ytimessä jälleen vanha kehno, pelko?

Varhempina vuosina korostuivat rankaisu ja pelko, 80-luvulle tultaessa integraatio.

Nyt vaikuttaisi siltä, että pelko ja erilaisuuden vierastaminen ovat taas sosiaalityön varjelun motiiveja.

Lapset ja yhteiskunnan rakenteet

Haatanen tekee erittäin hyviä kysymyksiä. Hän osaa jo kysymyksessä tiivistää asian, joten siihen on helppo vastata asiallisesti ja selkeästi.

Em. haastattelussa Pekkarinen mainitsi erään todella tärkeän asian, joka nyky-yhteiskunnassa valitettavasti sivuutetaan täysin.

Pekkarinen mainitsi jotenkin niin, että esim. nuorten vaikeudet nähdään yksittäisinä ongelmina ja niitä hoidetaan myös tehokkaasti kutakin kertatapauksena. Yhteiskunnan rakenteiden ja ihmisten ongelmien yhteyttä ei pohdita.

Mielestäni hyvä esimerkki tästä on kauppojen aikuolon vapauttaminen. Kaupan suuret toimijat vaativat talouskasvun nimissä, että kauppojen pitää voida olla auki 24/7. Päättäjät eivät nähneet tai välittäneet, että se johtaa seuraaviina asioihin: Myös muun tähän liittyvän toiminnan (elintarviketehtaat, leipomot, kuljetus jne.) pitää pyöriä 24/7. Tästä seuraa, että yhä useampien perheen isien ja äitien pitää olla vuorotyössä 24/7. Kaupan myyjät ovat usein perheenäitiejä. Mitä tekevät lapset? He roikkuvat yksin kotona tai kadulla iltaisin ja viikonloppuisin ilman vanhemman seuraa ja tukea. Perheelle ei jää yhteistä aikaa, kun vanhemmat ovat työssä silloin, kun lapset ovat vapaana koulusta. Tämä lisää turvattomuutta, levottomuutta ja stressiä joka taholla. Seuraavaksi se heijastuu hoitopaikkojen toimintaan.

Näin siis suurten keskusliikkeiden vaatimusten ja niiden mahdollisten lisävoittojen alttarille on uhrattu huomattava osa lasten ja perheiden hyvinvointia, minkä seurannaisvaikutuksena hyvin todennäköisesti on luotu myös yhä suuremmat riskit lasten ja nuorten ongelmille. Jos kauppaketju voittaa muutaman miljoonan, yhteiskunta taatusti häviää tulevaisuudessa moninkertaisen summan hoitokuluina - inhimillisistä kärsimyksistä puhumattakaan.

Ihminen sopeutuu rahattomuuteen

Sosiaalihuijareista puhuttaessa jätettiin ilmaan sellainen ajatus, kun asiakas ei suostu menemään pakkotyöllistykseen, vaikka hänen toimeentulotukitulojaan lasketaan 20-40 prosenttia, niin hänellä täytyy olla muita tuloja.

Tuo vain ei alkuunkaan pidä paikkaansa. Ihminen sopeutuu mihin vain, myös rahattomuuteen. Jos ihminen mieluummin kaivelee roskiksista ruokansa tai muulla tavoin taistelee sen puolesta, ettei joudu pakotetuksi töihin, niin tällainen ihminen kuuluu aina lähettää mielenterveyspuolelle tutkittavaksi. On ihan älytön ajatus, että olisi huijareita, jotka ehdon tahdon kuppaavat yhteiskuntaa toimeentulotuella.

Varsinkin kun toimeentulotuen määrä on hyvin pieni. Kiistatta sen laskeminen 20-40 prosentilla on perustuslain vastaista. Ei vain ole ketään sossun asiakasta, joka pystyisi ja jaksaisi viedä asian korkeimpaan oikeuteen asti mihin se ilman muuta menisi.

Asiahan aikoinaan käsiteltiin niin, että joku sikarikas oli pohtinut asian olevan siten, ettei perustuslakia rikota ja tämä sitten ikään kuin jäi totuudeksi, vaikka se oli lopulta vain yhden ihmisen mielipide eikä sen kummempaa.

Särähtää

''''Jos ihminen mieluummin kaivelee roskiksista ruokansa tai muulla tavoin taistelee sen puolesta, ettei joudu pakotetuksi töihin, niin tällainen ihminen kuuluu aina lähettää mielenterveyspuolelle tutkittavaksi.'''

Tuopa kohta särähti pahasti työttömyysturvan parissa työskennelleelle ja sen karmivat puolet nähneelle.

Minusta kyse ei ole mielenterveysasiasta, jos ihminen ei suostu työskentelemään palkatta, vaan enemmänkin ihmisarvosta. Miksi työttömien pitäisi työskennellä ilman palkkaa ja muita työsuhteeseen kuuluvia etuja, jos muut työssäkäyvät saavat ne ja vielä lakkoilevat, saadakseen enemmän palkkaa ja muita etuuksia?

Erityisesti tuon viestiketjun viimeisistä viesteistä selviää, mitä tarkoitan, vaikka työttömyydestä tietämättömälle tekee hyvää lukea ajatuksella koko viestiketju: http://www.tvy.fi/forum/viewtopic.php?t=16&sid=47ca9ebb39618889ebbdade0c7f8ccc0

''''Varsinkin kun toimeentulotuen määrä on hyvin pieni. Kiistatta sen laskeminen 20-40 prosentilla on perustuslain vastaista. Ei vain ole ketään sossun asiakasta, joka pystyisi ja jaksaisi viedä asian korkeimpaan oikeuteen asti mihin se ilman muuta menisi.''''

Olen samaa mieltä siitä, että toimeentulotuen perusosan alentaminen on perustuslain vastaista, mutta tuontapainen toimintahan on melkein jo maan tapa.

Vaan mahtaisiko valitus edes mennä korkeimpaan (hallinto)oikeuteen, jonka päätöksentekoon luotan ehkä hivenen enemmän kuin nykyisin toimeentulotuen hakijan käytettävissä oleviin oikeussuojakeinoihin?

Nythän on niin, että yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevien oikeussuojakeinot ovat myös kaikkein heikoimmat.

Käsittääkseni sossun asiakkaan valitus, joka koskee toimeentulotukea, menee sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan ja sieltä vakuutusoikeuteen, joka on viimeinen valitusaste. Tuosta ei ole siis jatkomahdollisuuksia säännönmukaisissa valitusteissä.

Lautakuntien ja vakuutusoikeuden päätökset eivät eivät takaa yleisesti ottaen oikeusturvan toteutumista, päin vastoin. Ei Suomi ole oikeusvaltio ollut enää pitkään aikaa, jos koskaan on ylipäänsä ollut.