|
|
Juontaja Tuulianna Tola
Koiralle Koti- ohjelman juontaja sekä taustatoimittaja Tuulianna Tola on tuttu kakkosen aiemmista ohjelmista
Katso Pois sekä sarjakuvatietokilpailusta Suuri Kupla. Tuulianna on aikaisemmin keskittynyt lähinnä pikkujyrsijöiden hoitoon, muuta kertoo, että tätä ohjelmaa tehdessä hänestä tuli kertaheitolla koiraihminen! Mitä muuta ohjelman teko merkitsi Tuuliannalle?
Minkälainen kokemus Koiralle Koti- ohjelman tekeminen oli?
Ohjelman teko oli hauskaa ja erittäin vaihtelevaa. Kahta samanlaista päivää ei ollut. Saman tuotantoporukan kanssa kiertäminen oli hauskaa ja kuvausmatkojen aikana hitsauduimme toimivaksi tiimiksi. Tapasimme paljon erilaisia ihmisiä erilaisissa ympäristöissä, mikä teki työstä mielenkiintoista.
Mikä oli parasta prosessissa?
Parasta ja palkitsevinta oli nähdä koiran saaneiden perheiden riemu sekä luopujien ilo ja helpotus, kun hyvä koti löytyi. Kaikki ohjelmaamme osallistuneet olivat mukavia ihmisiä, joiden kanssa oli ilo tehdä töitä. Vieraanvaraisuutta ja ystävällisyyttä saimme osaksemme joka paikassa. Jos saan lähettää erityisterveiset, niin ne lähtevät Tepolle unohtumattomista viinereistä! Erilaisiin koiriin tutustuminen oli tosi antoisaa ja kaikista karvaturreista jäi hauskoja muistoja.
Entä mikä oli haastavinta?
Koirasta luopujien surun kohtaaminen ja myötäeläminen oli joka kerta haasteellinen tehtävä, joskin tuohon tunteeseen oli helppo samaistua. Joka kerta sitä ajatteli, miltä tuntuisi jos joutuisi luopumaan omasta koirastaan. Myös toiselle ehdokasperheelle kertominen siitä, etteivät he saaneetkaan koiraa, oli usein kova paikka, sillä perheet olivat niin tasavertaisia, että olisi halunnut antaa molemmille uuden perheenjäsenen.
Sattuiko kuvausten aikana yllätyksiä?
Onneksi lähes kaikki sujui suunnitelmien mukaisesti, mutta totta kai näin pitkässä aikataulussa sattuu ja tapahtuu. Välillä puhelinyhteydet eivät toimi, toisinaan sade yllättää jne. mutta ne kuuluvat tähän työhön, jossa mennään "otto kerrallaan".
Yksi koiristamme teloi jalkansa kuvausta edeltävänä päivänä ja jännitimme kovasti, miten koira pärjää kuvauksissa kipeällä jalalla. Onneksi kaikki sujui hyvin.
Välillä koirat innostuivat juoksemaan vähän kauemmaksi, mutta meillä oli onni matkassa, ettei yksikään koira karannut ihan oikeasti.
Kameran edessä työskentely koiran kanssa oli pääosin helppoa, mutta välillä jouduttiin ottamaan joitain juontoja monta kertaa uusiksi, kun koira viuhtoi kuvassa minne sattui eikä suostunut kuuntelemaan minun "paikka"- käskyjäni.
Mitä uutta opit ohjelman kuvausten aikana?
Tommy Wirénin kanssa käymäni keskustelut koiran ohjaamisesta ja kouluttamisesta antoivat minulle, itsekin koiranomistajalle, paljon uusia vinkkejä ja näkökulmia koiran kasvattamiseen. Onneksi kaikki ohjelman perheet olivat järkeviä kasvattajia, mutta sain kuulla tarinoita myös mitä omintakeisimmista kasvatusmetodeista ja siitä, miten jotkut koirat joutuvat kärsimään huonossa hoidossa. Mielestäni ihmisten ei pidä arastella sitä, että he luopuvat koirastaan, jos elämäntilanne on muuttunut. Sehän on päinvastoin koiran parhaan ajattelemista ja kaikin puolin oikea teko. Toki me kaikki varmasti otamme koiran ajatellen, että se on meidän kaverinamme koko ikänsä, mutta elämästä ei koskaan tiedä, mitä se tuo tullessaan.
Millainen on sinun lempikoirasi?
Olen ehdottomasti pienten ja vilkkaiden koirien ystävä! Kaikenlaiset sylissäpidettävät pikkukaverit ovat minua varten. Toki isoissa koirissa on ihanaa turvallisuutta ja pehmeyttä, mutta minun elämäntilanteessani ei ole mahdollisuuksia tarjota riittävästi liikuntaa ja tilaa isolle koiralle. Olen kyllä sen verran koiraihminen, että kaikki koirat ovat mukavia!
|
|
|