 |
|
Hae
YLEstä:
|
|
|
|
|
|||||||
Se on pienestä kiinniMikä on kielessä pientä? Kieli on tekniikka- ja taitolaji. Sanajärjestys muuttaa lauseen sisällön. Muutamalla kirjaimella ilmaistaan suuria asioita. Parasta kielen käyttöä on sen väärinkäyttö. Suomen kieleen syntyy päivittäin noin sata uutta sanaa. Kieli on yhtä aikaa sanojen kierrättäjä ja kirpputori sekä kerskakuluttaja.Seitsemännen jakson henkilögalleria löytyy täältä. Aiheesta lisää: KIELESSÄKIN SE ON PIENESTÄ KIINNI! Merkitykset ovat usein pienestä kiinni. Pieni sana tai liite voi muuttaa sävyn: Ota nyt itseäsi niskasta kiinni. Otapas nyt itseäsi niskasta kiinni. ”Pieni” liitepartikkeli voi muuttaa merkitystä. Puheenvuoro voi kuulostaa kohteliaammalta, jos sen alussa on ”pieni” pehmentävä ilmaus: ”Elikkä tämä tekisi 30 euroa 50 senttiä.” Puhuja tuntuu jatkavan jotakin aikaisempaa puheenvuoroa, eikä aloita tyhjästä. Ilmausten välillä voi olla ”pieniä” eroja. Äidinkielestään pystyy kuulemaan nämä pienet erot, olivatpa ne erilaisia tyyli- tai rekisterieroja. Näillä pystyy myös leikkimään. Ei ole helppo sanoa, mikä kielessä on pientä tai isoa. Kaikki on merkityksellistä, ja joskus pieni partikkeli tai vähälle huomiolle jäävä sana voi muuttaa merkityksen. Myös pieni sanajärjestyksen muutos voi olla suuri muutos. Suomen kielen intonaatio voi olla hyvin moninainen ja vaihteleva. Samat sanat voi sanoa eri äänenpainoin, ja merkitys muuttuu toiseksi. Jos tarkkaan ajattelemme, kielessä kaikki on suurta ja merkityksellistä. Tässä jaksossa on tarkoitus tarkastella kielen merkityksiä ja kiinnittää huomiota sellaisiin ilmiöihin, jotka jäävät usein vähälle huomiolle.Synonyymit Kielessä on synonyymejä, sanoja, jotka tarkoittavat samaa. Täysiä synonyymeja ei kuitenkaan ole olemassa, sillä sanojen välillä on tavallisimmin tyyli-, merkitys- tai muita vivahde-eroja. Ilmaukset voivat esiintyä eri rekistereissä, mikä asiatyylissä, mikä arkisessa, virallisessa, tuttavallisessa jne. Vertaa seuraavia: - Design ja muotoilu: tyyliero? - Vasta ja vihta: Toinen on lännestä (vihta), toinen idästä (vasta). - Ehtoo ja ilta: Alun perin murre-ero, sitten myös tyyliero: ehtoo on läntinen, ilta itäinen, nykyisin ehtoo tuntuu ylätyyliseltä tai runolliselta. - Syntymäpäiväjuhlat ja synttärit: Toinen on asiallinen, toinen arkinen. - Kolikko, lantti, ropo, killinki: Tarkoittavat samaa, mutta esiintyvät eri sanonnoissa. Ei ole ”lesken killinkiä” vaan ”lesken ropo”. Ei heitetä killinkiä vaan lanttia jne. - Valkoinen ja valkea: Sanat tarkoittavat samaa, mutta niitä ei voi aina käyttää samoissa paikoissa: sanotaan punaiset ja valkoiset, ei ”punaiset ja valkeat”. - Henkilövuokra-auto, taksi, pirssi, kumijalka, vaunu: Kaikilla voidaan tarkoittaa taksia, mutta 1. on vanhentunut ja virallisen kuuloinen, toinen on nykytyylin mukaan asiallinen, muut ovat vitsikkäiksi tarkoitettuja. - Letto, aapa, korpi, räme, neva: kaikki tarkoittavat suota, mutta erilaisia soita. - Luuri, kuuloke - Sänky, vuode - Kravatti, solmio On joitakin aihepiirejä, joihin kertyy runsaasti synonyymejä. Tällaiset sanat liittyvät tunteita kuohuttaviin asioihin. Näitä on esitelty Näytetään kieltä -ohjelman 1. osan verkkosivulla. Johdokset Monista verbeistä voi muodostaa johtimella uusia johdoksia: laulaa, laulella. Molemmat tarkoittavat laulamista, mutta johdoksissa on eri sävy. Laulaminen on vakavampaa kuin lauleskelu. Substantiiveista voi muodostaa niin ikään johdoksia: pala, palanen. Vaikka pala on yleensä pieni, -nen-johdin tekee siitä entistä pienemmän. Kaikkiin substantiiveihin ei kuitenkaan voi liittää johdinta. Luontevimmin se liittyy sellaisiin, jotka ilmaisevat valmiiksi jotain pientä: murunen, sirunen, rippunen. Mutta ei lehmänen (pieni lehmä), norsunen, rekkanen... Voi olla rinnakkain samankaltaisia johdoksia, joilla ei ole merkityseroa, on vain eri muoto: pannunalunen, pannunalusta Mikä ero? - Kulkea, kuljeksia, kuljeskella. - Aloittaa, aloitella. - Puhua, puhella. - Hyppiä, hypätä, hypellä, hyppäillä, hypähtää, hypähdellä. Mikä ero seuraavassa: Johtaja selitti irtisanomistaan. Johtaja selitteli irtisanomistaan.Yksi ja sama ilmaus - erilainen tulkinta Onpas vähän rahaa. No, pitäähän sitä rahaa vähän ollakin. Käsketään toimiston tyttöjen järjestää juhlat. Lähdetäänpäs tyttöjen kanssa ulos. Muutos Sanat voivat muuttua siten, että niiden aiempi merkitys ei ole enää kaikkien puhujien tiedossa: Nuorukainen: alun perin nuori mies, nykyisin myös merkityksessä 'nuori ihminen' Nuorikko: alun perin vastavihitty vaimo, nykyisin myös 'iältään nuori vaimo' (vaikka ollut naimisissä jo kauan). Aikojen kuluessa sanan hahmo voi muuttua: Yksiniitinen: kuvailmaus, jonka osana sana niisi (kangaspuissa loimilangat kulkevat niisien lävitse; jon on vain yksi niisi, ei synny kangasta). Koska niidet alkavat olla mennyttä maailmaa, tarjoaa nykymaialma kielikuvaan uuden tulkinnan niitti-sanan avulla, ja syntyy sana ”yksiniittinen”. Lähekkäiset sanat Valitse oikea sana seuraaviin: Pöperö ja pöpperö: Olla unen ________ ssä. Lumisateen jäljiltä oli melkoinen ________ keli. Mitä ________ tässä kattilassa on? Työläs ja työteliäs: Olipa siinä ________ tehtävä. Hän on tosi ________ ihminen. Kivulloinen, kivulias: Vyöruusu on ________ sairaus. Potilas oli kovin ________ . Voiko myräkkä tarkoittaa rajua vesisadetta ja tuulta? Vai syntyykö myräkkä vain lumisateesta? Mikä ero on sanoilla lauma, parvi, tokka, katras, liuta, ryhmä, rykelmä?Kohteliaisuus Kohteliaisuus ja sosiaalinen sujuvuus on joskus pienestä kiinni. Suomalaiset eivät käytä erillisiä kohteliaisuusilmauksia (ole hyvä, kiitos) niin paljon kuin muissa kulttuureissa. Kohteliaisuutta sen sijaan ilmaistaan monin tavoin taivutuspäättein ja liitepartikkelein: Anna voita. Antaisitko voita. Antaisitko ihan vähän sitä voita. Miksi seuraavissa vain toisessa partitiivi on luonteva? Pyytäkää piispaa sisään. (Pyytäkää piispa sisään.) Pyytäkää syytetty sisään. (Vrt. Pyytäkää syytettyä sisään.) Mene nyt. Menehän nyt. Mitä laitetaan? Mitähän tässä laitettaisiin? Onko kysymyksiä? Olisiko jotain kysyttävää? Joskus pieni muutos muuttaa näkökulman Puolityhjä suklaarasia Puolitäysi suklaarasia Sijamuodot Voi sanoa: Olen puhelimessa. Entä: Olen kännykässä. Mikä ero? Mies istui tuolissa. Mies istui tuolilla. Hän makasi sängyssä. Hän makasi sängyllä. Paista kala pannussa. Paista kala pannulla.Kaksitulkintaisuus Runoudessa käytetään monitulkintaisuutta tietoisesti. Luuleeko herra, että omenat kasvavat puussa, kun Aatami halusi lisää, napautti Eeva Jari Tervo, Intialainen lippalakki. Valitut runot 1978 - 90. WSOY 1999 OODI SUOMELLE (katkelma) Lauseita, liitteiksi lyötyjä lovia, salvosten sanoja, outoja ovia. Käännetty kiveä, tankattu virttä, päätalon sakissa veistetty hirttä, ja sillanpään siljaa, salaman maijaa kuunneltu hiljaa ja nielaistu pala. Virran partaalla vannottu vala. Rannalle jätetty likka. Se poraa, ne kyynelet, kyynelet! Pispalan soraa. Polvillaan rukoiltu trokeiset säkeet, kramsut äkeet, harmajaa tuulta. Siunattu maata ja pyydetty kuulta leinoisin keinoin ja mannisin mutkin, rupisin riimein ja pitkinkin putkin. Lindbladin polvella perhosta tutkin. Ilpo Tiihonen, Kokoelmasta Boxtrot WSOY 1998 Ollin pakinoissa sanan monimerkityksisyydellä leikitellään monin tavoin: Laskimme mäkeä, pinta-aloja ja ohikulkevia autoja. Hän otti hattunsa, nokkiinsa ja jäähyväiset ja lähti. Monitulkintaisuus on tyypillistä myös sanaleikeille Pidetäänkö teillä mattoja? Pidetään. Meillä pysyy pitämättäkin. Käykö kellosi. Käy. Käske käydä meilläkin. Kun ajattelen ompelemista, alan napista. Kun puhun kasinotaloudesta, alan jupista.Yhdyssanat On monia yhdyssanoja, joilla voi olla alkuosana nominatiivi tai genetiivi, eikä sanoille ole eri merkitystä. Järvenranta, järviranta Rivinväli, riviväli Salaatinkastike, salaattikastike On pieni joukko sellaisia sanoja, joilla on eri merkitys sen mukaan, onko alkuosa nominatiivissa vai genetiivissä: Maamies, maanmies Puurunko, puunrunko Sanamuoto, sananmuoto Maateitse, maanteitse Heikkonäköinen, heikonnäköinen Ilmauksella on eri merkitys sen mukaan, kirjoitetaanko se yhteen vai erikseen: Vanha poika, vanhapoika Joka miehen oikeus, jokamiehenoikeus Pankin johtaja, pankinjohtaja Märkä puku, märkäpuku Erityisiä ilmauksia On sanoja, jotka esiintyvät luontevimmin kielteisessä muodossa. Ilmaukset eivät esiinny luontevasti myöntölauseissa. Kun tällaista ilmausta käyttää muussa yhteydessä, se kuulostaa oudolta, vaikka sana olisikin tuttu. Monet ilmaukset ovat kiteytyneet idiomeiksi, eikä niiden osia enää voi käyttää tavallisina sanoina vaan ainoastaan omassa yhteydessään sanontana. Jos esiintyvät, ne esiintyvät tavallisimmin voimakkaina vastauksina kiellolle: Älä hievahda. Hievahdanpas! Hän ei inahtanutkaan kokouksessa. Vertaa: Hän inahti kolme kertaa kokouksessa. Hän ei hievahtanutkaan. Vertaa: Hän hievahti monta kertaa. Älä hiisku tästä kenellekään. Vertaa: Hän hiiskui kaikki asiat ympäriinsä. Minulla ei ole harmainta aavistustakaan. Vertaa: Minulla on harmaa aavistus. En ymmärrä höykäsen pöläystäkään. Vertaa: Ymmärsin heti höykäsen pöläyksen. Pirjo Hiidenmaa Lisää esimerkkejä löytyy sanakirjoista ja kieliopeista: Iso suomen kielioppi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2004. Kielitoimiston sanakirja. 2005 Osa 7: Pienestä kiinni HENKILÖGALLERIA Riitta Eronen on Kielikellon päätoimittaja. Kielikello on Kielitoimiston julkaisema kielenhuollon tiedotuslehti. Eija-Riitta Grönros on Kielitoimiston sanakirjan päätoimittaja. FT Auli Hakulinen on suomen kielen professori Helsingin yliopistossa. Oikeustieteen tohtori, professori Jukka Kemppinen on myös kirjailija, kriitikko, runoilija ja kolumnisti sekä mm. latinankielisten tekstien suomentaja. Veijo Ketola toimii kiinteistövälittäjänä Turussa. Kirjailija Sinikka Nopola on julkaissut muun muassa hämäläismurteella hämäläistä kulttuuriperinnettä humoristisesti esitteleviä novelleja ja muuta proosaa. Hän on myös lastenkirjailija, pakinoija ja kolumnisti. FL Janne Saarikivi on tutkija Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisessa laitoksessa. Hän toimii myös vapaana kirjoittajana ja on mm. tehnyt sanoituksia Ultra Bra –yhtyeelle. FT Liisa Tainio on tutkija sekä suomen kielen ja naistutkimuksen dosentti Helsingin yliopistossa. Hän on erikoistunut keskusteluntutkimukseen ja väitellyt sukupuolen vaikutuksesta kielenkäyttöömme. Teppo Turja on Vakoilumuseon johtaja. |
|
||||||
| © YLE 2005 / Näytetään kieltä / PL 92 / 00024 YLE / Puh: 09 14801 / Fax: 09 1480 2576 / naytetaan.kielta@yle.fi / Vastaava ohjelmatoimittaja | |||||||
