No kyllä se taas tuo Kajo osas sen kerran nohevasti noita sanoja nokittaa, että iha itteelläänkin alkoi iskeä vetelät, jäätelökammo - vai mikä se nyt oli - ja hetikuolemataudit - se se nyt on. Helvata, miten tästä nyt sitten päivänsä rakenteleikse, hetikuolemantauti päässä, jotta ihan silmissä sumenoo ja jätskinkään syönnistä ei tuu mittää vaikka alkaa pijellä jo kevättä.
Mutta asiaan.
Ihan meinas itkupäästä kun tuota ja kyllä sitä nyt sit vaa osaskii kuvitella. Tuli sellasta assosiaatiota, omiani muistelin - ja miten ois voinu olla parempi ja fiksumpi isä ja insinööri. Mut ku ei, perkele, ei. Uraa, huraa ja kuraa vaa putkeen ja lopulta ei oikeen enää tiennyt mistä päästä sitä putkee pääse ulos - vai pääseekö. Moni ei päässy eikä oikee tie vieläkää ittekää että what? Niitten putkien aikaan kaatu mm. rakennusliikkeistä Hakat ja Polarit.
Alko lopulta unohtuu ainakin jo about toiseen potessiin että missä putkissa menee pesuveet ja missä pesueet, ja omakin sellanen.
No, eihän siinä muka ku yhden kirjaamen ero.
Voi yhen kerran!
----
Olisi silloinkin ennemmin vaikka sen odottavan kurahousun hakenut sieltä päiväkodin aitoihin nojailemasta...
Mutta kun oli itte sen verran vellihousu, että mukaan vaan vaikka nuppi tutisten kaikien kaikenlaisiin oravien pyöriin ja putkien pätkiin. Ja sitten kaikki taas ja taas ja taas kökittään lamassa ihmetellen että what?
Onneksi uudet tuulevat jo puhaltelevat. Enkä nyt tarkoita persuja. Tuovat mukanaan paremmat salamat kun niiden salamoiden aika on, ennen jytinöitä, niin kuin niillä on tapana. Muureja murtuu ja patsaita kaatuu... mutta se pieni kurkkaileva kurahousu siellä päiväkodin aidan takana, hänen sydämensä hymyilee, ihollaan tuntee - nyt se isä tuli!
No kyllä se taas tuo Kajo osas sen kerran nohevasti noita sanoja nokittaa, että iha itteelläänkin alkoi iskeä vetelät, jäätelökammo - vai mikä se nyt oli - ja hetikuolemataudit - se se nyt on. Helvata, miten tästä nyt sitten päivänsä rakenteleikse, hetikuolemantauti päässä, jotta ihan silmissä sumenoo ja jätskinkään syönnistä ei tuu mittää vaikka alkaa pijellä jo kevättä.
Mutta asiaan.
Ihan meinas itkupäästä kun tuota ja kyllä sitä nyt sit vaa osaskii kuvitella. Tuli sellasta assosiaatiota, omiani muistelin - ja miten ois voinu olla parempi ja fiksumpi isä ja insinööri. Mut ku ei, perkele, ei. Uraa, huraa ja kuraa vaa putkeen ja lopulta ei oikeen enää tiennyt mistä päästä sitä putkee pääse ulos - vai pääseekö. Moni ei päässy eikä oikee tie vieläkää ittekää että what? Niitten putkien aikaan kaatu mm. rakennusliikkeistä Hakat ja Polarit.
Alko lopulta unohtuu ainakin jo about toiseen potessiin että missä putkissa menee pesuveet ja missä pesueet, ja omakin sellanen.
No, eihän siinä muka ku yhden kirjaamen ero.
Voi yhen kerran!
----
Olisi silloinkin ennemmin vaikka sen odottavan kurahousun hakenut sieltä päiväkodin aitoihin nojailemasta...
Mutta kun oli itte sen verran vellihousu, että mukaan vaan vaikka nuppi tutisten kaikien kaikenlaisiin oravien pyöriin ja putkien pätkiin. Ja sitten kaikki taas ja taas ja taas kökittään lamassa ihmetellen että what?
Onneksi uudet tuulevat jo puhaltelevat. Enkä nyt tarkoita persuja. Tuovat mukanaan paremmat salamat kun niiden salamoiden aika on, ennen jytinöitä, niin kuin niillä on tapana. Muureja murtuu ja patsaita kaatuu... mutta se pieni kurkkaileva kurahousu siellä päiväkodin aidan takana, hänen sydämensä hymyilee, ihollaan tuntee - nyt se isä tuli!