Monen yliuteliaan kohdalla saattaa olla kysymys luopumisen vaikeudesta. Tällaisille vanhemmille suosittelisin Kahlil Gibranin runoa "Sinun lapsesi eivät ole sinun lapsiasi". Lukekaa ja ymmärtäkää, että kaikki on meillä vain lainassa, myös läheiset ihmiset.

Haluan vielä erikseen mainita, ettei omistushalun hillitseminen merkitse välinpitämättömyyttä eikä viileitä suhteita. Päin vastoin. Itselläni on 15-vuotias poika, ja meillä on tapana keskustella päivittäin mitä ihmeellisimmistä asioista. Joskus oikein ihmettelen, miten tuon ikäinen poika voikin luottaa äitiinsä niin paljon. Ehkäpä juuri siksi, koska tietää, etten tunkeudu hänen reviirilleen väkisin.