Näin jossakin seinätaulun:
" 1. lapsi nielee kolikon: soitetaan hälytyskeskukseen ja kuljetetaan lääkintähelikopterilla ensiavun kautta tehohoitoon.
2. lapsi nielee kolikon: soitetaan terveyskeskuksen ensiapuun, kuunnellaan ohjeet ja seurataan kolikon kulkeutumista pois suolistosta kakan mukana.
3. lapsi nielee kolikon: vähennetään viikkorahasta."
Taitaa pitää aika vinhasti paikkansa? Kyllä useamman lapsen perheessä " tottuu" ja oppii lukemaan oireita, unohtamatta kuitenkaan yksilöllisiä eroja.
Itse äitipuolena joudun taiteilemaan kaikkitietävän bioäidin ja isovanhempien viidakossa. Koskaan en osaa hoitaa tarpeeksi hyvin, vaikka olen koulutukseltani sairaanhoitaja ;) .
" curlaaminen" on erittäin vaarallinen tauti - vanhemmille! Sillä saa aikaan vain ja ainoastaan uusavuttomia ja huonosti elämän haasteita kestäviä nuoria ja aikuisia. Mutta kurjaa, että se on kovin yleistä... siihen tulisi kiinnittää enemmän huomiota ammattilaisten taholta. Kyllä vanhemmille voi ja pitääkin pystyä sanomaan joskus jopa topakasti, ettei heidän toimintansa ole parasta aina parasta lapselle.
Näin jossakin seinätaulun:
" 1. lapsi nielee kolikon: soitetaan hälytyskeskukseen ja kuljetetaan lääkintähelikopterilla ensiavun kautta tehohoitoon.
2. lapsi nielee kolikon: soitetaan terveyskeskuksen ensiapuun, kuunnellaan ohjeet ja seurataan kolikon kulkeutumista pois suolistosta kakan mukana.
3. lapsi nielee kolikon: vähennetään viikkorahasta."
Taitaa pitää aika vinhasti paikkansa? Kyllä useamman lapsen perheessä " tottuu" ja oppii lukemaan oireita, unohtamatta kuitenkaan yksilöllisiä eroja.
Itse äitipuolena joudun taiteilemaan kaikkitietävän bioäidin ja isovanhempien viidakossa. Koskaan en osaa hoitaa tarpeeksi hyvin, vaikka olen koulutukseltani sairaanhoitaja ;) .
" curlaaminen" on erittäin vaarallinen tauti - vanhemmille! Sillä saa aikaan vain ja ainoastaan uusavuttomia ja huonosti elämän haasteita kestäviä nuoria ja aikuisia. Mutta kurjaa, että se on kovin yleistä... siihen tulisi kiinnittää enemmän huomiota ammattilaisten taholta. Kyllä vanhemmille voi ja pitääkin pystyä sanomaan joskus jopa topakasti, ettei heidän toimintansa ole parasta aina parasta lapselle.